tiistai 30. joulukuuta 2008

Teille kaikille


Toivotan teille Onnellista ja ilon täyteistä vuotta 2009 näiden kahden iloisen pikku jumalan kanssa. Olkoon vuotenne siis onnea ja iloa täynnä.

Kun en pystynyt päättämään kumman kuvan teille laitan, niin laitoin myös tämän, koska norsuthan tuovat myös onnea. Nämä sitä teille töräyttelee!

torstai 25. joulukuuta 2008

Lisää kynttilöitä

Lapset oli täällä mummun kanssa maanantaina päivän ja tehtiin äidille ja Mummille kynttilät Savisudin ohjeen mukaan. Mielestäni näistä tuli hienoja. Äiti ja Mummi olivat tosi yllättyneitä kun saivat näin upeat kynttilät.
Nämä ovat Marikan tekemät.
Ja tässä Henkan työn tulos.
Joulu meni hienosti! Lapsein pääsi kotiin. Vielä on kokeita tulematta 27 eri verikoetta otettiin ja ne tulokset tulee ens vuonna, samoin jotain virtsa kokeita. Se nyt oli vissiin mikreeni kohtaus. Mies on kyllä todella tutkittu. Vielä hän tuntee itsensä jotenkin väsyneeksi, mutta muuten on ihan OK.

lauantai 20. joulukuuta 2008

Pelottaa


Saas nähdä kuin meidän joulun vieton käy? Ainut poikamme sai jonkun ihme kohtauksen ja on nyt tällä hetkellä Meilahden sairaalassa. Häneltä meni puhekyky. Ääntä tuli mutta sanoja ei pystnyt muodostamaan. Viime yönä on tehty tutkimuksia, kuvattu pää ja kaularanka, sekä keuhkot. Nyt on vissisti pois suljettu tulppa. Maanantaina selviää sitten lisää, kun tehdään lisä tutkimuksia. Hän on kovasti masentunut kun ei tiedä mikä on. Lisäksi se kun siellä osastolla on niin kovasti sairaita ihmisiä ja heitä joilla ei paljon toivoa ole.
Toivottavasti pääsee jouluksi kotiin. Mitäs meist aikuisista, mutta lapsille tulee tosi kurja joulu , jos isä ei pääse kotiin. Homena menemme katsomaan. Toivottavasti tästä selvitään pelkällä pelästyksellä. Minä kun olen itkupilli niin silmistä ei näy kun viirut, eikä nyt oikein uni meinaa tulla kun vaan miettii ainutta lastaan.
Mutta toivotan teille kaikille Hyvää Joulua ja onnea vuodelle 2009

keskiviikko 17. joulukuuta 2008

Valmista

No niin tän voi vähentää keskeneräisistä!!


tiistai 16. joulukuuta 2008

No ei onnistunut

Savisuti neuvoi kynttilän marmorointia.
Mun kynttilän marmorointi ei vaan onnistunut. Jotenkin tein väärin tai hullusti. Oiskohan sitä väriä pitänyt laittaa paksummalti. Mene ja tiedä

Tuliaisia nukkekotiin

Sain ystävältä tuliasia ulkomaan matkalta. Kauniin hiottua lasia maljakon. Jäi se mittatikku pois, mutta maljakko on sormustin.
Ja ihanan lakkarasian

maanantai 15. joulukuuta 2008

Enkelikuoro


Niin se meili vaan muuttuu, kun aina ajattelin, että ei oo mitää kipinää maalata jotain patsaita. Onneksi naisella on oikeus muuttaa mieltään. Tässä näit nyt on jo useamman vuoden tuotos. Laitan nämä yleensä joulun jälkeen taas pois.

sunnuntai 14. joulukuuta 2008

Vielä pari muistoa

Saman Pupu-ystävän kanssa lähdimme heidän mökille Hauhon Kokkilaan. Jouduimme vaihtamaan autoa Eteläisen risteyksessä. Siinä oli kioski, jossa aina odotimme autoa. Matkalla Pupu sano minulle. Sitte ollaa englantilaisia, sinä sanot vain yes tai no, minä puhun loput. Olimme silloin lukeneet vuoden englantia. No ei siinä mitää minä kuuliaisesti sanoin aina tauon tullen yes tai no, Pupu lausu jotain Beatlesia. Kaikkihan olisi mennyt ihan hyvin muuten, mutta siihen tuli pari vanhempaa miestä, jotka osasi oikeesti englantia...Me lähdimme vähän liukkaasti. Silloin vähän hävetti

Toinen juttu oli kun olimme päättänyt ostaa kesällä tuohivirsut ja matruusihatut. Kauhea homma tehtii, että löydettii. Sellainen muistikuva on, että ne virsut löyty hyvin, mutta hattuja haetti sentää kauan. Sitten lähdimme päiväksi Hämeenlinnaan näyttää miten hienoja me ollaa. Kyllä meille hymyiltiikin. Sitten päivän päätteeksi menimme johonkin ravintolaan syömään. Rahat ei riittänyt muuhun kuin köyhiinritareihin. Saakohan nykyään ravintolassa köyhiäritareita Kun koko päivän siellä kaupungissa olimme kävelleet oli päivän päätteeksi virsutkin entiset. Mutta hauskaa meillä oli ollut. Sääli että mulla ei ole skanneria olisi kuva noista asusteista:)

lauantai 13. joulukuuta 2008

Minä myös

Muistelen vanhoja kun niin monessa blogissa olen lueskellut muistoja.

Eilen kuuntelin suomalista , elokuvaa " iskelmäparaati" Voi, että tuli nostalginen olo, kun Annikki Tähden kanssa kilpaa lauloin. Minulla on tosi kaunis ääni, mutta ulos tulo vaiheessa tapahtuu jotain kummallista mikä pilaa sen.

Tuli mieleen aika "Kun Jumala loi naisen" ja sen myötä BB leningit. Minullakin oli kaunis vaaleansini-valkoinen. Vannealushameet oli silloin kova sana. Ystäväni kanssa teimme sen hänen isän sähköjohdosta, kun emme oikeita saaneet. Varmaan oli raha kysymys silloin. Oi me oltiin niin fiinejä. Siinä oli vaan kauhee homma kun aina istumisen jälkeen täyty oikoa se johto oikeaan muotoon.

Jotakin vuosia tästä muodista tuli sitten monikerros alushameet, siinä sitä vasta olikin työtä kun sen tärkkäsi sokerilla tai joskus perunajauholla. Ei siinä tärkkäämisessä, mutta silittämisessä, että ei polttanut sitä vaatetta. Kauhea hoppu aina ennen tansseihin lähtöä, että oli sitt hieno ja hame pönköllä tansseissa. Tukka tupeerattuna liina leuan kärkee solmittuna sitä suunnistettiin
" Vitsiälän " tanssilavalle ( onkohan sitä enää olemassa) Oli se makeeta elämää

perjantai 12. joulukuuta 2008

Miten olisi uinti?

Että osaa olla kylmän näköinen, eikä vaan näköinen. Palaga tuolla jossain aiemmin sanoi kadehtivansa kun asun järven rannalla. Sanoi käyvänsä joka päivä uimassa.


Niin hullu en todellakaan ole, että itseäni rääkkäisin niin pahasti.














torstai 11. joulukuuta 2008

Olo kuin osuuskaupan hoitajalla


Miten flunssa voikin viedä näin kurjaksi. Eilen oli vielä kauheampi olo, kun oli kuumettakin. Lumitöitäkin yritin tehdä, et ei mieheni tarvis tehdä kun tulee töistä, mut en jaksanut. Meill on kyllä sellai diili, että minä leikkaan ruohon kesällä ja hän tekee lumityöt. Olisin mä kuitenkin voinut tehdä ihan muuten vaan. Eilen oli ollut nukkekoti-ilta, mutta enhän minä sinne jaksanut lähteä.. Vähän harmitti, kun oli tehnyt pikkujoululahjankin valmiiksi ja oikein paketoinut sen kauniisti.


Marmedaali karkkia tein kun innostuin tuolta nukkekoti Väinölän sivuilta. Tulikohan liikaa "sokeria" näihin kuuliin? No sittenhän on makeaa mahan täydeltä :)

Valokuvatorstai Sanoja

Toisinaan minä inhoan sanoja. Ne ovat valtavan henkisen jäävuoren huippuja ja nythän me kaikki jo tiedämme miten Titanicin kävi. Pikimusta kuilu avautuu sen välillä mitä on olemassa ja mitä sanat yrittävät kuvata. Kaikki ilmiöt yksinkertaistetaan, ne naulataan sanoilla kiinni ja niistä tulee mustavalkoisia, ehdottomia."Katkelma on Emma Juslinin romaanista Frida ja Frida (Teos 2008, alk. Frida och Frida, suomentaja Jaana Nikula).

maanantai 8. joulukuuta 2008

Koristuksia


Minäkin laitoin vähä joulukoristuksia. Kaikka on muovikamaa, mutta haitanneeko toi mitää. Tai onhan tässä kävyt ja hevoskastanjan siemenet oikeita.

Sirkuskoulussa


Meidän Marika on sirkuskoulussa ja tänään oli esitysilta. Kyllä oli kiva katsoa sitä riemua, millä lapset esiintyivät. Ei haitannut, vaikka ei niin kerralla ei onnistunutkaan
Marika päätti kokeilla ykspyöräistä, vaikka taidot ei vielä siihen riitäkkää. Marikalta ei sinnikkyyttä puutu.
Puolapuita apuna käyttäen yritys on kovaa.
Huomaa kielityöskentely.
Puujaloilla kävely suju kuin ammattilaiselta konsanaan. Kielityöskentely on tässäkin olennainen osa tekemistä.

sunnuntai 7. joulukuuta 2008

Juhlat on nyt juhlittu



Juhlittu on ja hauskaa oli. Meitä on kuusi perhettä ja yhdessä on vietetty monta hauskaa iltaa. Tämä oli nyt kolmannet pikkujoulut yhdessä. Olimme Vesijaolla " Telarannassa".
Vähän aikuisia leikitytti. Kilo riisiä ja kymmenen hakaneulaa, minuutti aikaa etisä ne. Ihan hyvä leikki kaiken muun välissä.
Pöllö vartio, että kaikki meni säädyllisesti, niin itsenäisyyspäivä kuin pikkujoulutkin

perjantai 5. joulukuuta 2008

Kippis itsenäiselle Suomelle

Itse kullekin oikein hyvää Itsenäisyyspäivää. Juhlikaa oikein kunnolla, niin minäkin aion tehdä. Lähdemme ystävien kanssa viettämään pikkujoulua ja samallahan se tulee itsenäisyyskin juhlittua.

Kuvahan ei ole otettu ihan tänään, mut eipä kelit tästä paljoa ole muuttuneet. Suomen lippu kuitenkin juhlan kunniaksi! Kippis vaan kaikkien kanssa!

tiistai 2. joulukuuta 2008

MOT

Katsoitko? Mitä mieltä olet? Mielestäni on ihan kauheata, miten ihmisiä pomputetaan ja käytetään hyväksi tässä yhteiskunnassa. Olen niin vihainen, että hyvä kun pysyn nahoissani.
Tiedän, puhun omasta kokemuksesta, mitä se on kun olet 24h valmiustilassa. Vaikka omalla kohdallani se ei ollut ihan noin rankkaa kun näissä tapauksissa.

Mitä sitten kun tämä vaimo väsyy, uupuu, eikä jaksa enää yksin hoitaa miestään? Sitten on molemmat sairaala hoidossa. Tai kun äiti ei enää jaksa hoitaa yksin vammaista lastaan. Niin kuin tämä äiti sanoi, että toiset saavat tukea toiset eivät. Tässäkin tapauksessa ihmiset laitetaan eri arvoiseen asemaan.

Mielestäni nämä korvaukset mitä ihmiset saavat tästä työstä (vapaaehtoista työtähän se on)on suorastaan rosvousta. Yhteiskunta säästää huikeita summia kun ei tarvitse sijoittaa näitä ihmisiä sairaaloihin Eikä makseta kunnon palkkaa ihmiselle, joka tekee kolmen sairaanhoitajan työn vuorokaudessa viikosta toiseen. Rahaa kyllä piisaa jonnin joutavaan. Rakennetaan jotain älytöntä toriparkkia tai tuetaan oopperataloa. Kyllä toki tarvitaan kulttuuria mutta se ei saa mennä terveyden edelle. Rahaa riittää puoluetukeen, lehdistötukeen ja moneen muuhun tukeen, jotka eivät ole välttämättömiä.Vai onko oikein, että suomi ottaa lainaa auttaakseen Islantia? Mielestäni nämä ihmiset, jotka hoitavat omaisiaan olisivat oikeutettu vähintään sairaanhoitajan palkkaan.
Saat sanoa oman mielipiteesi!!!

maanantai 1. joulukuuta 2008

Ai mahoton

Kaikkea sitä voikin sattua ja tapahtua. Olen siinä iässä, että menossa on ensimmäinen sata ja kolmannet hampaat. Onneksi noista hampaista on vasta osa niitä kolmansia. Tässä loppu viikosta näistä kolmansista putosi yksi pois. Kävin hammaslääkärissä, joka korjasikin vian nopeasti ei siinä mitää. Illalla kun oli hampaiden pesun aika EN SAANUT niitä pois! Kauhea tilanne, ihan pakokauhu iski. No se lohtu kutenki asiassa oli, että eivät lonksuneet varmasti.

Tänään soitin hammaslääkärin vastaanottoon ja kerroin mikä on homman nimi. Oli hauskan kuulosta kun vastaanottajan äänestä kuulu kuin sitä ois naurattanut kun sanoin, että en tiedä kummalle tilaan aikaa lääkärille vai teknikolle. Nyt on homma hoidettu ja kalusto kunnossa. Onneksi.

Meillä on sateinen päivä ainoastaan lehdet puista puuttuu. Ei luulis, että on jo joulukuu

torstai 27. marraskuuta 2008

Valokuvatorstaina " Lasi"

Kyllä lasista on moneksi, jopa joulukuusen koristeeksi. Puhumattakaan, että läpi näkyy ja lämpimän pitää.

perjantai 21. marraskuuta 2008

Uusi hella



Markku muurasi meille uuden hellan. Tässä ollaan ihan alkutekijössä. Vanha on pois viety ja uudelle tehdää tilaa. Seinä on hurjan näköinen vaikka se on pesty. No puolustaudun, se vanha hella oli siinä kauan.
No nyt on tavarat kannettu sisälle, ei muuta kun tuumasta toimeen

Ensimmäiset tulet on sytytetty. Hieno se on. Tässä on miehen hyvä tehdä meille evästä.
Minä en tee meillä ruokaa syystä, että


Joskus kauan sitte, vuonna yks tai kaks, kun meillä oli pulsaattorikone. Kone oli ulkona kun tehtii kesällä saunaremonttia. Oli sovittu lapsen kanssa, että uimaan ei mennä ellei ole joku vahtimassa. "Odota laitan pyykit koneeseen" kuinka ollakaan jäin siihen koneeseen kiinni, se vuosi vai miten se sanotaan . No joka tapauksessa, huusin henkeni hädässä. Mieheni tuli katsomaan mikä on hätänä? Hän veti johdon irti ja minä pääsin pelkällä pelästyksellä.

Siitä jäi kammo, enkä uskaltanut mennä lähellekään konetta pitkään aikaan. Meil oli taas kerran pyykkipäivä ja mies pesi sen pyykin ja sano tekevänsä ruuan kun on pyykki pesty. Mä onneton menin tekemän ruuan, vain siksi, että teen minäkin jotain tähellistä. Siitä tuli niin paljon moitteita kun en antanut hänen tehdä sitä evästä, että siitä lähtien en ole meillä tehnyt ruokaa kun ihan satunnaisesti ja se on ollut sellainen makuelämys, että kovin useasti ei ole tarvinut tehdä :-))

torstai 20. marraskuuta 2008

Lisää orkideoita

Coelogyne lentiginosa . Tulossa vielä kaksi vanaa. Tässä on ihana tuoksu. Miksiköhän ne tuoksuu vasta illalla
Cattleya ( nyt oikein kirjoitettuna)

Cambria. Ihan niitä ensimmäisiä, nyt kukkii komeesti ja uusi kukkavankin on vielä tulossa.
Silloin kun ostin ensimmäiset orkideani ja olin yhteydessä yhteen "oikeaan" harrastajaan hän sanoi, että jokaisesta uudesta juuresta ja lehdestä iloitsee. Silloin ajattelin, että no voi hyvänen aika. Kyllä se vaan niin kuitenkin on, siinä jotekin tuntee onnistumisen iloa, ihan erilailla kun jossain "tavallisessa" viherkasvissa.


Lunta ilmassa

Meilläkin on satanut lunta. Kuvat on otettu aamuhämärissä, eikä se fiilis tule oikein kuvaan mikä on kuvaushetkellä. En ihan vielä ole suksia esille ottanut ;-/
Voi kun tämä lumi jo pysyisikin, olis vähän valoisampaa ja mielikin pirteempi. Vaikka en koekkaa mitää kaamos väsymystä, huomaan kuitenkin aina kun aurinko paistaa,että on ihan toisenlainen fiilis.
Monena vuonna on järvi ollut jo jäässä tätä aikaa vuodesta, mutta nyt se lainehtii vapaana. Satanut on niin paljon, että veden pinta paljon normaalia korkeammalla. Naapurin laituri lähtee varmaan kohta omille teilleen, tai ainakin sitte keväällä kun jäät lähtee.. No vahingon ilo on se paras, mitäs eivät ole ottaneet sitä ylös. Tämä vahingon ilo johtuu siitä, että heitä ei koske mitkään yhteiskunnan määräykset. En ole katkera mutta kuitenkin......


Miksiköhän toinen kuva ei avaudu ja toinen toimii? Jos joku osaa mulle sen kertoa otan tiedon ilolla vastaan.




maanantai 17. marraskuuta 2008

Keskeneräisten töiden näyttely

Olen käsityö ihminen ja aina teen jotain. Niin kun kuvista näkyy, kaikki ei aina valmistu sitä mukaa kun niitä aloittaa. Joku on joskus sanonut, että niitä ei lasketa , jotka ovat piilossa. No nyt tässä on mun piilosta. Kamerasta loppu akku kesken kaiken, joten ehkä tähän tullee toinen osa joskus. Haastan sinut mukaan tähän esittelyyn, vai uskallatko tuoda julki mitä olen aloittanut, etkä ihan kaikkea ole saanut päätökseen. Ainakin Inkivääri on ottanut haasteen vastaan.



Tämä on nyt tekeillä ja uskon, että valmistuu jouluksi. Aloitettu on kyllä jo viime vuonna jouluksi mutt.. ;) Valmis
Tätä pitäis virkata kaikkiaan 10m Taisin ottaa liian suuren urakan. Tähän on kangas valmiina ja siihen olisi tarkoitus kirjoa krysanteemia yksivärisenä. No joo joo, kunhan keretää


Nukkekotiin matto

Näkyy, että on ollut kauan kesken :))


Valmis


Tämä on amaryllis, usko pois Valmis

Verhokappa. Tämäkin odottaa vähän lisää
Valmis


Reunapitsiä nypläten. On kyllä niin hankala malli, että olen varmaan purkanut enemmän kun saanut aikaiseksi.

Huh huh, näitä suunnittelin tekeväni 6kpl Onneksi lankaa ei ole niin paljoa, eikä sitä enää mistään saa. Siis vain tämä yksi sitten joskus.

Vielä yksi nypläys. Nukkekotiin pöytäliinan reunapitsi. Keskellä on tyynyn päällinen.
Pahasti on kesken tämäkin tilkkutyö


Viimeisenä tällä kertaa sukka minjälle. Voi olla, että Marika ne saa jos sekään. Malli on jossain, en tiedä missä.






lauantai 15. marraskuuta 2008

Terveiset Espanjasta

Matka meni tosi hyvin. Marikalle 7v yllätys oli liian suuri ja itku tuli siinä kohtaa kun piti mennä kentälle sisään. Onneksi se kohtaus meni sujuvasti ohi. Lento sinänsä oli kivaa ja nousu etenkin. Kävimme Gibraltarilla, Rondassa ja tippukiviluolassa Nerjassa.

Tässä kuva hetkeä ennen kun lippis katosi parempiin suihin. Se kävi niin nopeesti, et ei kerennyt sitä tajuamaan ennen kun oli myöhäistä. Täällä olis viihtynyt vaikka kuin kauan. Oli muuten aika kallista nousta ylös vuorelle 42€!

Tämä kuva on Sitinestä, se on tosi erikoinen paikka lähellä Rondaa. Siellä on useita taloja, jotka on tehty niin, että ne on rakennettu vuoren seinämään. Upea paikka.


Nerjan tippukiviluolassaa ei saanut kuvat salamalla, siksi kuva on epätarkka. Kyllä otti päähän kun videokamera jäi hotellille. Sillä ois saanut siellä kunnon kuvia :[

Yhtenä päivänä käytiin uimassa meressä, mutta se ei ollutkaan kivaa kun Henkalla on ihottumaa ja se merivesi kirveli. No hienoja kiviä on kyllä muistona ja tietysti simpukoita. Tosin ne hienommat kivet on varmasti lasin paloja, jotka on hioutuneet matkan varrella. Henkka toivoi kun ne voisi jossain sulattaa, niin hän tekisi äidille korun.

Vasta viimeisenä iltana kun alettiin pakkailemaan tavaroita tuli vähän koti-ikävä. Eli hyvin meni vaikka vähän sitä ikävää pelkäsinkin. Henkka oli sitä mieltä, että oli hänen elämänsä paras viikko.