Halloween

No nyt on meilläkin käynyt tälläi kaamea tylleli. Meidän Marika on valmistautunut halloweenikilipaluihin :) 

Sit mä sain myöhästyneenä 25 vuotispäivälahjaksi täytekaakun, se on oikeeta märkääkakkua, ei mitää kuivaa täytekakkua. Harmi vaan, kun en muistanut sitä kuvata, ennen kun oli jo isot palat otettu. Se nyt on vaan sun uskominen, että näin on.

Sit tässä on ne kuuluisat junasukat, tai nää on kyl varmaan snookerisukat,  kun oon näitä tehnyt sitä katsellessa. Nyt vaan sopii toivoa, että saajalla ei montaa paria, kun näissä ei toi kuluminen oo kovinkaan suurta.

Rattosaa illan jatkoa ja

Onnelliist voimiist.

Lukuhetki

Tässä sairastamisen lomassa luin tän Paula Havasteen kirjan. Tykkäsin kovasti. Havasteen tyyli kirjoittaa  on mun mieleen. 

Onnkeksi en oo elännyt tuohon aikaan. En varmaan ois selvinnyt elämästä hengissä. Piti tehdä kaikenmaailman taikoja. Askeleetkin piti miettiä ja pitää huoli, että uloskin astut eeltä vasemmalla. Minä teen kaiken oikee eeltä. Nousen ylös oikeella jalalla ja laitan kengän eeltä oikeaan jalkaa. Vasemmassa, kun asuu paha. Minäkö muka taikauskoinen ;)

Sain siitä sokeritautilääkkeestä? niin kauheen taudin, että paremmasta ei väliä. Kaks päivää meni nukkuessa p-essa. Miten ihmessä piisaakin unta ja paskaa niin paljon? Onneksi on tullut snookeria, mitä oon katsellu aina hereillä ollessa. 

Rattoisaa Pyhäinpäivää ja 

Onnelliist voimiist!

Häpeä tunnustaa

No huh hu, kyl on häpeä tunnustaa, että mä vaan en osaa. Omenaruusu tästä oli tarkoitus tulla. Niin helppo juttu, että mieskin, joka ei leivo osaa tehdä tän http://www.iltalehti.fi/pippuri/2015101420516174_ah.shtml

Mikä ihmeen tahmanäppi mä oon, kun mikään ei onnistu. Niin kun mä suunnittelin, että menää käymään tuolla vastarannoilla ja viedää HIENOT omenaruusut mennessä. Ei mennä, ei! 

Sukkaa pukkaa

Näitä oon tehnyt, kun Iisakinkirkkoa. Nyt on sitte yks joululahja tehty. Väreihin en oo kauheen tyytyväinen. Ne näytti kerällä paremmalle.  Malli on Haaviton Sata kansanomaista kirjoneuletta " Kotka" Minusta noi on kyl perhosia. Lienee Kotkasta malli lähtösin, en tiedä. 

On nää kyl päätelty kunnolla, vai toi yks langanpätkä tuossa näkyykin ;)

Sitkeyden huippu

Tää puu kasvaa vähän Mikkelin yläpuolella, Kuopioon mennessä. Se on tuossa kasvanut ainakin 50vuotta ja varmasti enemmänkin. Todella sitkeää lajia ja vähään tyytyväinen. En oo aikaisemmin huomannutkaan noita sen kavereita, ennen kun nyt kuvasta. 

Terveisiä Katinkullasta. Tänään oltii vaan neljätuntia likoomassa. Saas nähdä oikeneeko rypyt sormista enää koskaan :) 

Aurinkoista viikonloppua ja onnelliist voimiist!

Lankoja

No niin nyt on taas lankavarasto täydennetty. Tosin noista on osa ystävälle tuotuja. Kyl vaan täytyy sanoo, et miten siellä pystytään myymään alle puoleen hintaan verrattuna Suomen hintoihin? Onhan sielläkin tuontikustannukset, vuokrat ja palkatkin on sielläkin maksettava. 

Siellä Karnaluksissa onkin tehty muutoksia. Tilkkutyökankaita on tullut lisää, helmihyllyjäkin on lisätty, tai ainakin ne on erilailla. 

Reissu oli muutenkin ihan kiva. Porukkaa oli mennessä laiva ihan täys. Onneksi meillä oli hytti, niin voitoiin  mennä sinne syömään, kun kertakaikkiaan istumapaikkoja ei ollut. Ne jotka paikan oli saanut, eivät niistä luopuneet. Ei edes, vaikka ihmiset söivät seisaallaan. 

Nyt ei muuta, kun puikot suihkimaan tässä Snookeria katsellessa. On se vaan hyvä, että sitä tulee, kun muutoin noi telkka ohjelmat ei pal sytytä. 

Lepposia päiviä itsekullekin ja onnelliist voimiist!

Syksyn tuntua

Niin tässä vaan taas on käynyt, että talvi aikoo tulla, eikä mitään mahdeta. Ensinmäiset pakkasyöt on panneet kukkapenkkejä oikein urakall. Just kun mun kosmuskukat  vihdoin ja viimein alkoivat kukkimaan. 

Tää on ollut ihan kummallinen kesä. Ei kai näiden kuulu olla metrin korkuisia? Ihan mielettömiä puskia muuten, mutta kukkia ei vaan meinannut tulla. Samoin kävi Kehäkukkien kanssa, pais että ne ei edes kasvaneet korkeutta, jurottivat vaan koko kesän, just just viissenttisinä, eikä kukan kukkaa :(

Tämä kuva ei oo mun ottama, mutta kun on niin kiva kuva, niin päätin kuitenkin sen teille iloksi laittaa. Kuvan on ottanut Kalevi Elmala ja se on julkaistu tuolla facen Lahtiryhmässä. 

Kai sitä on mininkin myönnettävä, että alan vanhenemaan, kun tulee kaikenmaailman vaivoja, niin kun joku hemmetin sokeritauti!%#^^#} vai oonko vaan niin makee tyyppi muuten :) En kyl haluu, enkä taho! Onk pakko? Muuten menee ihan mukavasti päivä toisensa jälkee. Ei mitään erikoista. Kaikkea kyllä pitäis, mut kun käsitöitä sohvan nurkassa on kiva tehdä. 

Perjantaina lähdetään vaihteeksi Viroon säästämään. Pakko käydä ainakin Karnaluksissa, että ei pääse langat loppumaan. 

Aurinkoisia syyspäiviä ja onnelliist voimiist!