Iriksii

Laitan vielä kuvan niistä Iirksistä, että tekin näette mikä mieletön määrä niitä oli siellä joen varrella.


Kuva on kopsattu ystävän kuvista. Luvalla kyllä.

Perinteistä menoa

Vietettiin perinteistä " Juhannuspikkujoulua" Tosin nyt eri porukaas kun aikaisemmin, mutta eihän se hyvässä seurassa miksinkään muutu. Onneksi kelitkin muuttu aattoiltana aurinkoiseksi, että voitiin söydä ulkona.
Kokolle lähdettiin konevoimin. Laiturille jäi vain vartijat. Toinen on kyllä meidän lähdöstä vähän mörtsillään :) tai ainakin erimiltä.

Kokko ei niin kovon herkästi syttynytkään.
Eikä kellokaan pelannut ihan aikaa.
Mutta maisemat oli Myllyjoella upeita. Joki itsessään kiemurteli, niin että mutkan taakse ei heti nähnyt.
Iiriksiä kukki komeesti. En le koskaan nähnyt luonnon varaisena niitä näin paljon kerralla.

Lasi on kumottu tässä kohtaa tyhjäksi juhlan kunniaksi, mutta kuitenkin kaikille ihanaa kesän jatkoa. Kippis kesälle.
Kiitos ystäville hyvästä seurasta. Kiva omistaa hyviä ystäviä.

Teille kaikille

Leppoisaa keskikesän juhlaa. Pitäkää huolta itsestänne.

Sadepäivää

Käytii hakemassa hiekkaa yhdeltä montulta (ihan luvan kanssa), kun entinen poikaystävä remontoi autotallia ja valaa sinne uuden pohjan.

Sitte muutama kukkakuva näin sateisen päivän iloksi. Pisaraisia ovat nämä kuvatkin. joku mikä lie Iris. Olen saanut nämä tuolta vastarnnalta kiiskiltä.
Juhannusruusu vielä kukkii ja nuppujakin on vielä.
Samoin Kempeleen kaunotar.
Juhannusmorsian ei tykkää sateesta. Jostain syystä se ei tänä vuonna ole niin kerrottu kun muina vuosina, vai luulenko mä vaan?
Tämäkin on joku ruusu ;)
Eilen sain tarmon julman taivaan jumalilta ja pesin ikkunat. Palkinnoksi kävin ostamassa uudet verhot. Ei ollu kangas hinnalla pilatti 1,90€ metri. Kuvista tuli näin tummia, mutta olkoot.

Outo ilmiö

Kyllä oli eilen illalla järvellä metkan näköistä. Ihan kun aallot ois noussu pytyyn.

Tämä sumu vielä sakeni, kun oltiin vastarannoilla saunomassa, oli jännä käydä uimassa, kun kaikkialla oli ihan valkoista. Varmaan oltiin ihan pivessä :)
Saila tuolla Saaripalstallaan esittelee kauniita Kurjenmiekkojaan, niin toki mun pitää myös näyttää tätä ainokaistani. Tulee mullekin vielä toisenlaisia, kunhan ehtivät aueta. Nimiä en tiedä. Tämän sinisen ostin kerran Türistä.

Tipoli

Tässä muutama vuosi mulla oli kauhee hinku saada sellai huvimaja. Entinen poika ystävä katsel ikkunasta ja sanoi, että ei sitä tehdä, kun se pilaa maiseman järvelle. Meidän pojalle oli tehty 30 vuotta sitten kesähuone, missä hän ei koskaan ollut. Huoneesta tuli aitta. No kun se huvimaja meni mönkää keksin tämän aitan. Pyysin että entinen tekisi siitä mulle huvimajan. Tästäkin on jo neljä vuotta, että tämä ei ihan uusi juttu ole.
Meillä on saunarakennusta jatkettu moneen kertaan, niin tämä aitta oli ristitty Tipoliksi. Eikös sitä Dipoliakin oli jatkettu ja jatkettu. Tällainen käsitys meillä ainakin oli silloin kun paikalle annettiin nimi, siis se 30 vuotta sitten.
Tän nimikyltin sain äitienpäivälahjaksi.

Suuren suuri tämä ei ole, mutta voi että siitä tykkään.
Ryijy on anopin tekemä. Kun ei muuta paikka ollut mihin se oisin ripustanut, niin täällä se on ainakin seinällä.
Parasta tässä on se, että kukaan ei tieltä näe mikä aare mulla on. Eikös sitä sanassakin sanota; kel aarren, se aarteen kätkeköön.
Meillä on uusia asukkaita järvellä. Luulen, että tämä on valkoposkihanhi?
Nautitaan vielä auringosta niin kauan, kun sitä riittää.

Taas on asuntoa säästetty.

Oltiin viikko Kumossa " Myllyniemessä". Se on paikka missä ei tarvii pulata sähköjen kassa, ei tarvi katella TV.tä. Saunan pesuhuoneessa on vain kolme seinää ja raikas järvi tuuli puhaltelee ja mukavasti jäähdyttelee.
Mustikat kukki ja niitä tulee ihan meilettömästi, ellei halla pane tai kuivuus vaivaa. Korvaseiniä ihmiset keräs kilokaupalla. Minä annoin niiden kerätä.
Tässä pari entistä poikaystävää ( toinen vaan on minun) on lähdössä kalaan. Kumpikaan ei edes kauheesti tykkää kalasta. Todettiin vaan, että hullut on kamalia :) Kelit oli kyllä niin vaihtelevia, että onneksi oli joka lähtöön vaatteita mukana. Välillä tuntu, että tarpeeksi ei oo ollenkaan. Koin seillä elämäni ukkosenkin. En oo koskaan ollut sellaisessa myräkässä. Oli se vähän pelottavaa.

Kotiintulomatkalla tavattiin toiset ystävät ja lähdettiin heidän matkaan Puumalaan. Käytiin tutustumassa Johanna Orasen näyttelyy. Tässä sieltä kuvia.

Kauniita tauluja, mutta en huolis omalle seinälle ensimäistäkään. En edes tätä, tai jos se meille tuotais, niin hintalappu ois syytä jättää 16000€ ja hilkut päälle.

Jossain kohtaa matkalla oli ihan kahvipaikan vieressä silkkiuikun pesä.

Kyllä Suomen suvi on kaunis.

Lämmintä ja aurinkoista viikkoa!