Asiasta viidenteen.

Käytiin eilen hakemassa mansikoita. Paikan pihalla ihastelin upeita "Karjalan neitoja" mutta lähempi tarkastelu osoitti, että olinkin väärässä.Täytyy sanoo, että en ihan äsken oo näin upeita nähnyt.

Kukat oli vielä uskomattoman isoja. Kerrassan upee!
 Mansikatkin oli hyviä :)

Asiasta ihan viidenteen. Meidän päivälehdessä on palsta, mihin voi kännykällä lähettää veistiä. En vaan jaksa ymmärtää, miten ihmisä riepoo, niin moni asia. Nyt päällimmäisenä on nää "parkkiperhoset" . Listalla on vakituiseen koirien jätökset, naapurit, kyttääjät. Sitä ihmettelen, kuka oikseesti kytääkään, jos huomaa, että joku on ikkunassaan ??? Vanhukset joiden tekohampaat lonksuaa ja ne kehtaa olla kaupassa nuorten tiellä. Ettäs ilkeneekin. Toisten pyykit ja ruuan laitto. Yleinen ohje kaikkeen on "Hanki elämä" Mistä hitosta sitä saa tän enemmän, kun on luojalta saanut?Muuta maalle on kans yleinen neuvo. Tuskin se elämä maalla on sen hauskempaa. Lehmätkin seillä kuitenkin kyttäävät ja viljapellot lainehtii ärsyttävästi.

Lapsiperheet ovat ihan selvästi sorrettuja, kun eivät saa tarpeeksi yhteikunnan tukea. Miten sitä onkaan tultu toimeen ennen vanhaa, kun ei oo ollu minkäänlaista tukea tarjolla. Lapsia on ollut monta perheessä ja usein vaan mies on ollut rahatöissä. Silloin kun minä oon saanut ainoon lapseni oli äitiysloma muistaakseni 4kk ja vuoden sai olla pois töistä, että työsuhde ei katkennut. Nyt voi olla 3 vuotta pois ja saa veilä jotain kotihoidon tukea. Eikä silloin ollut lapsilisäkään, sitä luokkaa mitä se on tänä päivänä.

Lista pännimisestä on melkein loppumaton. Miten ihmiset voivat olla noin nurjia? En vaan ymmärrä. Teitysti jos on rahat lopussa, eikä oo töitä ymmärrän, että ottaa päähän. Olen kuitenkin sitä meiltä, että mitä enemmä ruokkii tuota turhaa risomista, sitä enemmän risoo.