lauantai 28. maaliskuuta 2015

Hauskaa, mukavaa, kivaa.

Niin se vaan kaks viikkoa mennä hurahti sujuvasti. Ensin oltiin Kuopiossa hoitelemassa vähän asioita. Siinä ei nyt mitään ihmeellistä ollut. Nopeasti päästiin jatkaa matkaa.
Määränpäänä olikin vaihteeksi Kiihtelysvaara. Aurinko suosi meitä. Tuuli oli aika kova ja kylmäkin, mutta eipä se haitannut, kun seura on hyvää. Komea kirkko siellä on. Sisälle ei meitä pakanoita laskettu, mutta ihailtiin sitä ulkoa.

Museotalokin on ihan hyvän näköinen.
Että noi sai mut lähtemään jäälle kävelemään, vaikka niin pyhästi oon vannonut, että jäälle en lähde. Nälkäsieä siellä oli toisiaan narraamassa.
Hyvin se jää mut kesti, vaikka pahasti paukkuikin. Hyi hemmetti, en kyllä mitenkään kauheesti nauttinut olotilasta.
Mikä lie joki siellä Kiihtelyksessä virtaakaan?
Ystävät lähtivät kotiinsa ja me jatkettiin matkaa Sodankylän kautta kohti pohjoista. Saas nähdä minä vuonna mä pääsen Alarieston galleriaan? Kyl mä varmaan kauheesti järkytyn, jos sellai ihme tapahtuu. Aina on muka kiire siinä kohtaa, kun mennää sen siitä ohi ;(

Yksi yö oltiin Ranuan eläinpuiston alueella. Olin illalla kuulevinani suden ulvontaa. Ei kuulema mikään ihme, näin puiston laidalla ;) Illalla ja yön sato lunta, mutta onneksi on noi koneet keksitty. Hyvin päästiin jatkamaan matkaa. Lunta oli ihan mielettömän pal enemmän, kun meillä täällä Lahdessa.
Yks pakkas yö vietettiin Inarissa. Aamuauringon nousun aikaan oli -17
Ollaan jo aika kaukana kotoa.

Vihdoin saavuttiin määränpäähän Näätämöön. Vaunu saatiin jättää kaupalle ja seiltä matka jatkui moottorikelkalla vielä 12 kilsaa jokivarteeen, missä on ystävien mökki.

Mutta, mutta, onko entinen poikaystävä jakautunut kahtia. Kaikkea se Lapin taika teettääkin.
Palovaaran ylityksellä alkoi matka mökille.  Nyt on kuvissa kumma väritys. En tiedä mistä johtuu, mutta näihin on tyytyminen.

 Tässä tämä luksus mökki on yläpuolella. Mikä se sähkö muka on? Ei täällä sellaista ole kuultukaan.
Maailman paras sauna tässä. Ei missään (paits kotona) ole niin hyviä löylyjä, kun tässä saunassa. Lattiassa on sentin rakoset, joten ilmaa piisaa. Ihanaa!  PALJAIN VARPAIN hilpasin saunaan ja seiltä pois!!
 Kuukkeleita läskiaterialla.
Ja hömötiaisiakin.
 Siinäkin on nälkäsiä kolme kappaletta. Minä nautin auringosta ja maisemista, enkä sotke käsiäni kalaan.

Lumikenttien rinsessa tässä



Öisin oli tosi kovat pakkaset. Meidät tuotiin aina ilalla vaunulle, kun tuo mökkin on "vähän" pieni. Siellä kaupalla oli aamusin 22 -25 pakkasta, mutta tuolla jokivarressa reilu kymmenen enemmän. Päivisin ei kuitenkaan ollut, kun muutama pakkasaste, joten oli ihan kiva olla vaikka kalassa.
Terveisiä vaan tuolta pohjoisesta Lapista!
Onnelliist voimiist!


maanantai 16. maaliskuuta 2015

Nyt taas menee yli hilseen

kirkkaasti yli hilseen meneekin. Lehdessä oli uutinen, että vankien palkkaa pitää korottaa! Mitä hemmetin palkkaa? Ai siitä maksetaa, kun joku tekee rötöksen ja saa täysihoodon ja vielä palkkaa! Jo on aikoihin eletty! Muutenkin mielestäni meillä hyysätään vankeja ihan turhaa. Olen sitä mieltä, että vankien hoito voitais ulkoistaa tuonne Venäjälle. Samaan aikaan kun suunnitellaa tätä palkan korotusta, vartijat ovat irtisanomisuhan alla. Huh, hu, kyl on taas viisasta touhua. Mä vaan oon, niin tyhmä, että en ymmärrä.

Sit toinen juttu. Nyt kun alkaa nää vaalikilpailut, niin meilläkin yksi edustaja tarjoaa " leipää ja sirkushuveja" Hän on perustanut oikein oman kahvilan, missä tarjotaan kahvia ja tän miehen itse leipomia korvapuusteja. Se, se onkin varsinainen vetonaula! Voi anna mun kaikki kestää!
Kyllä taas ottaa koville. Siitäkin huolimatta Aurinkoista viikkoa ja
Onnelliist voimiist!

lauantai 14. maaliskuuta 2015

Pelakuita

Tänään oli Saaren maatalousoppilaitoksella pelakuu näyttely. Kyllä oli komeita pelakuita.
Vaikka minkä sorttisa ja tosi isoja.
Olihan siellä teitty muitakin kukkia.

Mutta näitä ihanuuksia mä sinne menin katsomaan, monen muun kanssa.


Porukkaa oli, kun pilvensyrjää. Minäkin meinasin innostua ostamaan pistokkaita, mutta kassoja oli vaan yksi ja ihan mieletön jono. En jaksanut jäädä jonottamaan.
Kaikista erikoisista, ehkä erkoisin oli tämä melkei valkolehtinen. Sen yksi varsikin oli ihan valkoinen. Ei olis mun suosikki.
Tää näyttely oli jo viime vuonna ja silloin oli jo ollut melkoine suksee, niin en ymmärrä, miksi siihen ei nyt oltu varauduttu? Olis edes ollut kaksi kassaa. Varmaan mun lisäksi moni muukin jätti ostamatta, kun ei jaksanut jonottaa :(

Aurinkoisia päiviä ja Onnelliist voimiist!

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Tänään oli suuri päivä

Nimittäin 43 vuotta sitten, kun ainut pokani syntyi. Silloinkin oli tosi keväiset kelit. Pelättiin, että voiko Salppurin kisoja ollenkaan pitää, kun lunta ei ollut, kun nimeksi.
Kymmenen päivän jälkeen, kun päästiin sairaalasta pois, lunta tuli taivaan täydeltä.
Voi, voin kun silloin olin tyhmä. Nyt täytyy kysyä, niin kun Vilukissi aina. kuka nauroi? No joka tapauksessa silloin piti lapset syöttää neljän tunnin välein ja minäkin laitoin kellon yölläkin soimaan, että heräsin herättämään lapsen. Onneks tää maailma on siinä kohen mennyt eteenpäin :) Leivoin tänään lapselle hänen herkkupullia.
43 vuotta sitten entinen poikaystävä teki mulle kotiin pääsyn kunniaksi nakkisoosia ja perunamuusia. Voi että se osas olla hyvää. Silloinkaan ei sairaalan ruuat olleet hyviä.


Luin pari kirjaa. Tästä Vaikoisesta varjosta. No joo, ihan joutusaa lettavaa. Mutta en tiedä viitinko lukea seuraavaa, kun näitä on tulossa kaksi lisää. Paremman puuteessa menihän se.









Tätä Härköstäon niin monet kehuneet, että päätin tutustua, kun kaikki on lukematta. Täytyy sanoa, että turhan roisia tekstiä. Vähempikin ois riittänyt. Ei jaksa kiinostaa. Lupasin itselleni, että luen sen "Kaikki oikein" josko se ois parempi.

Pitäsiköhän viikonloppuna järjestää varpajaiset :)

Onnelliist voimiist!

tiistai 10. maaliskuuta 2015

Postimerkki perseeseen!

87 vuotias nainen raiskattu Tapanilassa! 
Mitä hitto me tehdää näillä mamuilla, jotka tekee tällaisia juttuja? En tunne minkäänlaista myötätunto näitä kollia kohtaan. Mielellään saunan taakse. Tulis halvemmaksi. Kyllä nyt taas keittää ja hihat meinaa palaa totaalisesti. 

– Tällä hetkellä pidätettynä on viisi ulkomaalaistaustaista henkilöä, jotka ovat iältään 15–18-vuotiaita. Tutkinta on vasta alussa ja pyrimme tarkentamaan sekä tapahtumien kulkua että pidätettyjen henkilöiden osuutta tapahtumiin, kertoo rikoskomisario
Teksti on kopio iltasanomien jutusta.

Kaikesta huolimatta
Onnelliist voimiist!

keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Miten aina

Miten täs aina käy näin. Nyt kerrankin, kun oon luopunut sinisestä väristä ja vaihtanut se punaiseen! Aion tehdä kummitytölle tilkkutyöpeiton ylioppilaslahjaksi. Päätin tehdä siitä punaisen. ONKO muka punaisia kankaita olemassa? No EI ole, ei ainakaan sellaisia mitkä miellyttäis mun sinistä silmää. On tää vaan niin vaikeeta! Varmaan on Viroon lähdettävä kangasostksille! Tähän  ihastuin. Jos nyt punainen voi olla kauniimpi, kun sininen.
Onnelliist voimiist!

tiistai 24. helmikuuta 2015

Tiistaipäivän piristykseksi

Kävin eilen ostamassa tapettavaksi Soilikin. Tää kuuluu siihen samaan sarjaan Santpaulian kanssa. EI KOSKAAN ONNISTU!

 Latasin Spotfyn ja nyt kuuntelen Rautalankaa, sieltä ihanalta nuoruusajalta! Että on hyvää musiikkia!

Sitte se piristys! :)

Poliisiauto rullasi aivan hiljaa lähelle Kaamasen Kievarin ovea, juuri ennen sulkemisaikaa.
Samalla hetkellä horjui Aslakka ulos ovesta, hän vaikutti olevan päissään hieman enemmän kuin lääkäri määrää. Kaiken kukkuraksi auton avaimet kilisivät kädessä.
Poliisiautossa istuvat poliisit katselivat ihmeissään kuinka Aslak päättäväisesti taisteli itsensä parkkipaikalle, siellä hän kokeili avaimia ainakin viiteen eri autoon ennen kuin hän löysi oman autonsa ja pääsi vaivoin ratin taakse istumaan.
Siinä hän sitten istui ihan hiljaa kymmenkunta minuuttia, sitten hän yllättäen käynnisti tuulilasinpyyhkijät ja sammutti ja uusiksi taas - oli aivan pilvetön taivas ja lämmin kesäilta.
Tämän jälkeen Aslakka laittoi valot päälle ja sammutti muutaman kerran, tämän jälkeen oli hätävilkkujen vuoro. Vihdoinkin Aslak onnistui saamaan myös auton käyntiin ja yritti vaihdetta päälle, tietysti ilman kytkintä, jolloin kuului aikamoista rohinaa, mutta jotenkin vaihde loksahti päälle ja auto otti oikein jänisloikan eteenpäin ja sammui siihen.
Tämä toistui muutamia kertoja ja koko ajan tyhjeni parkkipaikat autoista ja lopulta kun Aslak oli ainoana parkkipaikalla, hänen onnistui saada auto liikkeelle ja nykimällä otti kurssin kohti pohjoista.
Poliisit, jotka olivat odottaneet kärsivällisesti, laittoivat torvet soimaan ja hälytysvalot vilkkumaan ja pysäyttivät Aslakin kotimatkan. Poliisit tulivat ulos autosta ja tarjosivat alkometriä Aslakille puhallettavaksi.
Aslak puhalsi ja puhalsi, mutta mittari näytti nollaa eivätkä konstaapelit olleet uskoa silmiään.
-Sinun täytyy tulla mukaan verikokeeseen, sillä meidän mittarissa näyttää olevan jotain vikaa", sanoi toinen konstaapeleista.
- Kuuleppakö mie piän, ettei se kuiten mithään hyövää semmonen. Sole mikhän vika tuossa mittarissa kuiten, soli vain tieten tänä iltana minun vuoro olla houkutuslintuna!, Aslakka tuumasi.