sunnuntai 14. joulukuuta 2014

On kaunista on

Heittäydyin minäkin ahkeraksi ja tein pikkuleipiä. On kyll syntisen hyviä, mutta niinhän se kaikki hyvä on syntiä, tai ainakin lihoittavaa :)

Vaikka en tästä talvesta niin perustakaan, niin täytyy myöntää, on kaunista.

Järvi oli jo kertaalleen kokonaan jäässä, mutta nyt vain rannat.

On kyllä satumaisen kaunista ja väri on niin uskomaton.

Pionistakaan ei oo jäljellä muuta, kun tuet.
Kaikki talven törröttajät ovat nyt parhaimmillaan.
Uusi viikko on taas alussa, joten olkoot se hyvä viikko meille kaikille.
Siispä Onnelliist voimiist !

torstai 11. joulukuuta 2014

Perälauta

Se on Kuopion reissu heitetty, eikä ollenkaan mukava keikka. Entisen poikaystävän setä on tosi huonossa hapessa.
Kyllä sitä tuntee itsensä melkein voimattomaksi tässä kohtaa, kun on näin suurten asioiden edessä. Tosin setä on 90v, mutta sittenkin. Vaimokin on saman ikäinen ja huonokuntoinen. Yksin ei saa sairauden takia lähteä kotoa mihinkään.
Siis ihan kauheeta oli katsoa sitä, kun mentiin sinne sairaalaan ja vaimolle selvis, miten huonossa kunnossa mies tosiaan on. Lohduta siinä sitten, kun ei sanoja todellakaan ole, eikä edes toivoa. Toisaaltaan vaimo on hyvinkin realistinen. Tietää, että toivoa ei ole. Toivoo, että mies tulis kotiin ja tietää, että ei  tule, eikä itse kykenis, jaksais hoitaa. Hyvä kun pärjää itse. Toivoo, että mies pääsis pois ilman tuskaa. No sen voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että se ainakin näyttää toden näköiselle.

Kaiken kukkuraksi se, kun toinen on, niin yksin. He ovet lapseton pariskunta. Ikää noinkin paljon, että ystävät ovat jo pois menneet, tai ainakin huonokintoisia.
Joulukin tulossa ja kaikkea. Meille ei suostunut tulemaan.
Et tällaista täl kertaa.
Kaikesta huolimatta. Onnelliist voimiist!

PS. Se perälauta tuli tänään vastaan. Huomena taas Kuopioon.

tiistai 9. joulukuuta 2014

Terapiaa

No nyt ollaa tuossa lonkka asiassa niin pitkällä, että kävin tänään fysioterapiassa. Sieluttoman aikaisin. Jo kahdeksalta piti olla paikan  päällä! Ei meinaa mulle sopia herätyskellomenot. Olin jo vähän yli neljän hereillä, eikä sen jälkeen uni tullut. Matkakuumetta, vai oisko se nyt vaan menokuumetta, kun en osaa nukkua? Muina aamuina ollaa vedetty sikeitä yhdeksää ja sillee.

Päivä on kyllä mennyt nopeesti. Tänään kahdentoista aikaan tuntu, että oon ollut hereillä vaik kuin kauan, eikä kello ollut sen enenpää. Hullu tunne. Kyllä näille herraskaisille tavoille vaan hyvin sopeutuu. Sekin on näitä eläkeläisen oikeuksia :)

Niin tuohon lonkkaan. Jos se ei aikaisemmin ollut kipee, niin nyt on. Se ihmii löysi niin hemmetin kipeitä paikkoja pitkin reittä, että en sellaisten tiennyt olevan olemassakaan. Nyt on sitte tuo konkka teipattu ja vähän ristiselkääkin. Auttaako asiaa, en tiedä, vai enkö usko. No se nähdää. Jumppa ohjeta sain mukaan, nyt vaan täytyy löytää se selkäranka, että jumppaan. Se hoitaja oli kyllä kovasti pettynyt, kun en kiljunnut riemusta hänen ohjellee. Totes vaan, että sulle ei oo helppo näitä näköjään markkinoida ;)
Tätyy kyllä tunnustaa, että tää on niitä asioita, mihin en tosiaan ihan täysillä usko. Täytyyhän mun tää nyt läpi viedä, eihän sitä tiedä jos vaikka. Kuukauden päästä meen uudestaa.

Huomen aamulla lähdetään katsoo onko Velmies paikallaan.
Onnelliist voimiist!

torstai 4. joulukuuta 2014

Hinta ja laatu

Ne on ihan kohdallaan tässä mun ostoksessa. Kauheesti alko tekee mieli Joulu/marraskuun kaktusta. Robbarissa oli tarjouksessa 3,50€. Kävin kuitenkin katsomassa Plantageenillä. Seil ois ollut 7,90€. Nyt kyl todella päti se hinta ja laatu. Oli nimittäin ainakin puolet isompi se Plantageenin. Täss sen taas näkee, että turha nuukuus ei kannata. Kylähän tietysti toikin mulle riittää tapettavaksi, mut ois se olut komeempaa tappa isompi :)

Minjä teki mulle viimevuonna tällaisen valojutun.
 Mä sain veronpalautusta suuret rahat. Mihinköhän törsäis ne kaikki 25€? Sit mun eläkekin nousee 0,39% ! Voi tätä rahan tuloo :)
Kiva kun on ollut valoisia päiviä.
Onnelliis voimiist.

torstai 27. marraskuuta 2014

Ei se mennyt niin

Vaikka mä niin lupasin, että en osta enää lankoja :) Kerrankos näitä sattuu, että mieli muuttuu. Ystävä tahto lähteä Tallinnaan säästämään. Mehän ollaa aina valmiita reissaamaan, kun vaan siihen aihetta löytyy. Tottuun tapaan mä kävin Karnaluksissa.
Puserolangat ja pari sukkalankaa ihan väkisin tuoppas mukaan.
Saas nähdä  millaista tuo lanka on? Se on pellavaan ja viskoosia. Aika kivan tuntusta se oli kutoa, kun tein mallitilkun.

On se Karnaluks kyllä ihan ohittamaton paikka. Vielä kun sais ne myyjät vähän ystävällisemmäksi. Ne on kyllä niin hyvin neuvostoaikaan koulittuja, että paremmasta ei väliä. Porukkaa oli taas pilvin pimein ja naiset kassoilla oli, kun uni ja nälkä. Itse kun oon aikanaan oppinut työssä tekemää, enkä mienaamaan, niin ei millään  hermo meinaa kestää sellaista kuhnailua. Kaks ihmistä on samalla kassalla, toinen antaa tietoa ja toinen naputtelee, eikä sittenkään siitä tuu mitään valmista.
Täytyisköhän mun mennä sinne vähäksi aikaa orjapiiskuriksi :)
Onnelliis voimiist

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Sukasatoa

Nyt on ystävän perheelle sukat tehty. Mitäs sitte nyt?

Oltiin tuossa viikko Katinkullassa. Nyt ei oltu ollenkaan likoomassa. Hyvä reissuhan se muuten olikin, paits että mistään ulkoilusta ei voi puhua, kun toi mun konkka on siinä mallissa, että taas ei voi kuvitellakaan kävelyä. Tietysti jos vaan kävelee, mut sen sitte tunnet yöllä.

Matkalla  kuunneltiin Sudentaival. Minusta oli oikein hyvä, niin kun Larssonin kirjat yleensä. Entinen poikaystävä ei kauheesti tykännyt. Se tykkää vaan Lehväslaihosta, missä räkä roiskuu ja pierut haisee. Mä en millään jaksais niitä taas kuunnella.

Onnelliist voimiist!

lauantai 8. marraskuuta 2014

50v

Nyt mä kyl otan onnittelut vastaan. Me ollaa tänään oltu 50 vutta yhdessä
Entinen poikaystävä oli silloin just päässy ripille ja sitä sitte olin rääppimässä. Niitä rääppiäisiä on täs nyt sitte vietetty. Monta mutkaa mahtuu tähän aikaan. Pääasiassa kuitenkin pelkkää hyvää. Löysin silloin ihanan ihmisen.