sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Oliko sulla

Oliko sulla BB-kankaasta pusero tai leniki? Mulla oli vaaleensiniruudullinen. Muistaakseni siinä piti olla ehdottomasti neliskanttinen kaula-aukko ja pitsit siinä. 


Oliko sulla vannealushame? Mulla ei ollut, mutta Pupu ystävän kanssa tehtiin Pupun isän sähköjohdosta. Kauhee homma oli siinä, kun sitä oiottiin aina istumisen jälkeen :) Entä tärkkäsitkö alushametta? Me tärkättiin. Milloin sokerivedellä ja joskus perunajauholla. Tönkkötärkätty sen kuitenkin piti olla. Tässä kuvassa on ehdottomasti etusijalla mun uusi alushame. Voi miten kaipaan niitä aikoja, kun pysty pitää kauniita korkokenkiä. 
Entä käytitkö pitkiä käsineitä? Mä olin tosi hieno, kun mulla oli takki, missä oli 3/4 hihat ja kyynärpäähän ulottuvat valkoiset käsineet. Voi luoja kuin olin tyylikäs ;)

Oliko sulla vinyylisaapikkat? Mulla oli mustat ja niiden kanssa kävi tosi nolosti. Kerran ruokikselle lähteissä jäi toisesta saapikkaasta varsi käteen :D Leikkasin toisestakin varren pois. Onneksi koti oli lähellä ja kävin vaihtamassa toiset kengät. Kyllä hävetti kävellä se lyhytkin matka kalosseilla.

Entäpä sitten, oliko sulla lakkanailontakki? Jos ei muuta, niin ainakin se kahis, se takki. Mulla tais olla niitä muutama. Ja kuten kuvasta näkyy, niin ehdottomasti tennarit.
Tän jutun oonkin ehkä kertonut, mutta kertaushan on opintojen äiti.Pupun kans päätettiin hommata tuohivirsut ja matruusihatut. Virsut oli helppo nakki, mutta hattujen kanssa jouduttiin tekemään töitä oikein tosissaan. Yhtenä päivänä lähdettiin sitten näissä varusteissa komistamaan Hämeenlinnnan kaupunkia. Vähän herätettiin hymyjä. Nälkä pääs meidät yläättämään, niin päätettin mennä syömään. Ei mihinkään tavalliseen kuppilaan, vaan oikein, missä oli valkoiset pöytäliinat. Rahaa meil oli sen verran, että saatiin köyhiäritareita. Hauska oli sekin reissu. Pupu on ja oli mun ainut ja paras YSTÄVÄ, oikein isoilla kirjaimilla. On onni omistaa sellainen ystävä, joka säilyy vuosikymmeniä.

Miten sitä on tullut muka niin vanhaksi, että enää ei saa repästyä mitään raflaavaa? Sääli.

Ne juhlat oli sitten just, niin tylsä, kun aattelinkin. Paikka oli Rantasalmella " Järvisydän" Tosi hieno paikka, erikoinen ja niin huitsin hitsissä, kun vaan voi.
Omistajalla on kuulema tavoittena kaksinkertaistaa perikunnan velat :)


Joku piti häitä siel. 





15 kommenttia:

  1. Moro; voit vitsi minkä muistovyyhden pistitkään kerittäväksi. Olen vm-46,ja tamperelainen, ihan samat asiat olen minäkin kokenut -voivoi niitä aikoja ja muistoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitte vaan postaus sun muistoista villeiltä vuosilta :)

      Poista
  2. Onneksi mun nuoruudessani tuli jo Jamekset, sen lakkanailontakin kanssa, joka oli kirkkaanpunanen. Taisin tykätä väreistä jo silloin.
    Olipa mahtava paikka juhlille, kyllähän siellä kannatti käydä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli mullakin sitte Jamekset, mut eninmäkseen käytin hametta.
      Juu paikka oli kyl tosi hieno.

      Poista
  3. Ihanat kuvat:) Muistan että äidillä oli tuollaista ruudullista,jonkinlainen muistikuva on sellaisesta. Ja kuva-albumeissa tullut esille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos äitisi on samaa hyvää vuosikertaa mun kanssa, niin kyllä varmaan.

      Poista
  4. Tottakai oli BB-ruudullinen mekko, pitsitetty yläosa ja leveä hame, jonka alle tärkättiin lakanakankaasta ommelty alushame, jonka piti olla niin tönkkö että. Harmi vaan, että perunajauhotärkkäys ei kestänytkään fillarilla menoa tansseihin. Mutta tennarit oli ja nekin piti liitujauhovedellä aina valkaista. Näin jälkikäteen se oli vaivalloista, mutta mitäpä ei tekisi kauneutensa eteen.
    Onneksi sitten tuli pillifarkut ja poolopuserot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olihan niissä hommansa. Tennareissa ja tärkkäämisessä. Olin minäkin tossa jamekset ja poolopaita jutussa mukana, mut ehkä vähemmän, kun korkkarit oli mulle niin must

      Poista
  5. Kyllä minullakin oli vaaleansininen BB-kankaasta juuri tuon mallineen mekko. Pitsi tosin sain tuossa edessä. Vannetta ei ollut, mutta jostakin kankaasta kerroksia. Kuvakin siitä on jäljellä, vaikka muuten nuoruus- ja lapsuuskuvia ei juuri ole. Kiva muistelus! Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollaa sitte varmaan samaa vuosikertaa :) Kaikki nää muisto tuli mieleen, kun radiossa puhuttiin tuosta lakkkanailontakista.

      Poista
  6. Ihania nuo vanhat kuvat. BB-ruutua oli ja lakkanailonia.

    VastaaPoista
  7. Tuohivirsut kuulostavat hyvän peikkoisilta. Peikko tärkkää välillä häntäänsä niin että se on ihan tönkkö. :)

    VastaaPoista
  8. Tuollaista mekkoa, eikä korkkaraita mulla ole koskaan ollut, mutta jonkunlainen vannehame kuitenkin. Jamekset ja poolopaita ynnä se lakkanailontakki myös. Yhdet tuohivirsutkin olen kuluttanut puhki, sekä muutamat valkoiset tennarit.
    Olen visiin samaa vuosikertaa kanssasi.

    VastaaPoista
  9. Ihana juttu. Kaksinkertaistaa perikunnan velat...just joo. Ei ollut lakkanailon takkia, ei vannehameita, eikä tupeerauksia, tuollainen paita oli, melkein, nyt vasta kuulin, että se oli BB kangas. Tuleeko nimi B Bardousta??? Pussannutkin olen, mutta en laiturilla. (?)

    VastaaPoista