Oliko sulla BB-kankaasta pusero tai leniki? Mulla oli vaaleensiniruudullinen. Muistaakseni siinä piti olla ehdottomasti neliskanttinen kaula-aukko ja pitsit siinä.
Oliko sulla vannealushame? Mulla ei ollut, mutta Pupu ystävän kanssa tehtiin Pupun isän sähköjohdosta. Kauhee homma oli siinä, kun sitä oiottiin aina istumisen jälkeen :) Entä tärkkäsitkö alushametta? Me tärkättiin. Milloin sokerivedellä ja joskus perunajauholla. Tönkkötärkätty sen kuitenkin piti olla. Tässä kuvassa on ehdottomasti etusijalla mun uusi alushame. Voi miten kaipaan niitä aikoja, kun pysty pitää kauniita korkokenkiä.
Entä käytitkö pitkiä käsineitä? Mä olin tosi hieno, kun mulla oli takki, missä oli 3/4 hihat ja kyynärpäähän ulottuvat valkoiset käsineet. Voi luoja kuin olin tyylikäs ;)
Oliko sulla vinyylisaapikkat? Mulla oli mustat ja niiden kanssa kävi tosi nolosti. Kerran ruokikselle lähteissä jäi toisesta saapikkaasta varsi käteen :D Leikkasin toisestakin varren pois. Onneksi koti oli lähellä ja kävin vaihtamassa toiset kengät. Kyllä hävetti kävellä se lyhytkin matka kalosseilla.
Entäpä sitten, oliko sulla lakkanailontakki? Jos ei muuta, niin ainakin se kahis, se takki. Mulla tais olla niitä muutama. Ja kuten kuvasta näkyy, niin ehdottomasti tennarit.
Tän jutun oonkin ehkä kertonut, mutta kertaushan on opintojen äiti.Pupun kans päätettiin hommata tuohivirsut ja matruusihatut. Virsut oli helppo nakki, mutta hattujen kanssa jouduttiin tekemään töitä oikein tosissaan. Yhtenä päivänä lähdettiin sitten näissä varusteissa komistamaan Hämeenlinnnan kaupunkia. Vähän herätettiin hymyjä. Nälkä pääs meidät yläättämään, niin päätettin mennä syömään. Ei mihinkään tavalliseen kuppilaan, vaan oikein, missä oli valkoiset pöytäliinat. Rahaa meil oli sen verran, että saatiin köyhiäritareita. Hauska oli sekin reissu. Pupu on ja oli mun ainut ja paras YSTÄVÄ, oikein isoilla kirjaimilla. On onni omistaa sellainen ystävä, joka säilyy vuosikymmeniä.
Miten sitä on tullut muka niin vanhaksi, että enää ei saa repästyä mitään raflaavaa? Sääli.
Ne juhlat oli sitten just, niin tylsä, kun aattelinkin. Paikka oli Rantasalmella " Järvisydän" Tosi hieno paikka, erikoinen ja niin huitsin hitsissä, kun vaan voi.
Omistajalla on kuulema tavoittena kaksinkertaistaa perikunnan velat :)