Sanoin tänään äidin asunnon irti!! Se oli aika kova paikka ja varmasti vielä kauheempaa on, kun sitä rupee tyhjentämään. Ihan hirvittää jo etukäteen. Kävin siellä asunnolla tänään katsomassa onko laskuja tullut. Voi, että alko itkettää se äidin kohtalo. On ihan kauheeta, kun ihminen ei pysty puhumaan!!
Minäkin olen aina kauhistellu, kuin ois kauheeta jos ei pystyis tekee käsitöitä. Ei oo koskaan edes tullut mieleen se mahdollisuus, että ei pystyis puhumaan. Äiti kyllä sanoo joitain sanoja, mutta periaatteessa aina jää asia puolitiehen, kun siitä lopusta ei kertakaikkiaan ymmärrä yhtään mitää.
Asunnon irtisanominen onnistu ihan hyvin ja lankapuhelimenkin tällä kerralla. Edellisen kerran, kun sitä koitin niin ois pitänyt olla edunvalvoja. Sitä vastoin kännykän irtisanominen ei onnistu ilman lääkärin lausuntoa. Tietysti se on ihan OK. muutenhan sitä vois sanoa toisen puhelimen irti kuka vaan.
Juhannuskin mennä hurahti sujuvasti pikkujoulujen merkeissä, kuten viimevuonnakin. Vieraita oli ystävät tästä läheltä ja Posiolta. Ilmatkin suosi meitä niin, että ulkona syötiin jouluruoka. Kivaa oli, niin kun ystävien kanssa aina.
Aurinkoista viikkoa sinulle!
Kova paikka, ei ihme, jos olet surullinen ja itku tulee. Niin pitää ollakin.
VastaaPoistaVoimia.
Tuollaiset tehtavat viemat voimia ja kuitenkin ne on pakko hoitaa.
VastaaPoistaRaskas paikka. Voin vain kuvitella surusi. Sama kokemus on vielä kokematta.
VastaaPoistaRaskaita asioita sinulla siellä hoidettavana, voimia kovasti toivon sinulle!
VastaaPoistaIso virtuaalinen halirutistus täältä, kummasti sitä ihminen jaksaa kun on asioita, jotka vaan on tehtävä. Aurinko paistakoon ja lämmittäköön Sopivasti päivääsi!
VastaaPoistaNämä ovat kovia paikkoja. Meillä pitäisi saada joku ratkaisu kanssa. Äiti ei varmaan jaksa lähteä talveksi yksin talossaan. Näitä joutuu miettimään nyt tämä meidän ikäluokka.
VastaaPoistaAsia kerrallaan. Suru ja ilo erikseen.
VastaaPoistaEi ole kevyttä tekemistä ei. Aivan kuin irrottelisi lankkuja sillasta, joka vie elettyyn elämään ja omaan lapsuuteen. Olipas erikoinen juhannus!! Meillä on pikkjoulu aina tammkuussa, mutta laitoit paremmaksi! Jaksamista!
VastaaPoistaKiitos teille kaikille myötätunnosta. Eikähän se tästä. hetkittäin vaan on niin kurjaa.
VastaaPoistaNuo eivät ole todellakaan helppoja hetkiä.
VastaaPoistaJaksamista.
Jaksamista, nuo ovat raskaita asioita hoitaa.
VastaaPoistaRaskaita asioita, jotka vaan täytyy käydä läpi kun ei muutakaan voi. Onneksi surun sekaan mahtuu iloakin. Tsemppiä!
VastaaPoistaRaskasta on. Olen itse ollut samassa työssä pari vuotta sitten. Itketti, mutta välillä naurattikin. Se on sellainen muistojen kertauskurssi. Voimia ja halaus sinulle!
VastaaPoistaOn se voimillekäypää, kun joutuu näkemään vanhan äitinsä noin ikävässä tilanteessa. Paljon on tekemistä äidin asunnon tyhjentämisessä, siinä joutuu kohtaamaan monta vanhaa muistoa ja luopumaan entisistä kuvioista. Toivon sinulle voimia. Onneksi juhannus varmaankin kohotti mielialaa ystäviesi parissa.
VastaaPoistaVoi! Surullista ja raskasta varmasti. Halaus täältä, minulta Sinulle!
VastaaPoistaRaskaita asioita,olisi kauheaa jos ei pystyisi puhumaan.
VastaaPoistaJaksamista ja runsasta Jumalan siunausta!