perjantai 3. syyskuuta 2010

Asiasta viidenteen

Aloin ponnekkaasti siivoomaan. Imuri soisoo keskellä lattiaa. Korjasin entisen poikaystävän tavaroita kaappiin. Huomasin kynsilakkapullon, lakkasin kynnet. Täytyyhän sitä olle siisti, kun siivoo.

Kävin hakemassa postin. Tietysi se täytyi lukea ja samalla takerruin Antti Heikkilän kirjaan diabeteksen ruokavaliosta. Entisen poikaystävän se pitäis lukea, eikä mun, no luin sitä kuitenkin. Yks kaks muistin, että omppuja on pudonnut aika paljon, kävin hakemassa niitä ja syödessä totesin, että toi imuri on aina vaan keskellä lattiaa. Se on aika sitkee sissi, ei ymmärrä yksinään mitään tehdä, vaikka aikaa sillä olis.

Yksi asia muistu mieleen, mikä piti tulla katsomaan netistä. Kävin myös kirjaston sivuilla oisko siellä mulle kirjaa, jota olen metsästänyt pitkään Oli se, mut onneks sain jarrut päälle, että en lähtenyt sitä heti hakemaan. Nyt sitte olen tässä kirjoittelemassa, miten asiat poukkoilee, vaikka mun piti siivota. Kait sitä sitten on alettava. Imuri se vaan tossa tuijottaa, kuin Vilukissillä konsanaan. Sillähän on ollut sen imurin kanssa milloin minkäkin laisia kohtauksia.

Eilen illalla meillä oli tämän näköistä. Koko maailma oli vaalean punainen, ennen tuulen nousemista.
Mukavaa viikonloppua kaikille tasapuolisesti.

Kyl mä nyt alan siivoo, ellen keksi vielä jotain tähän väliin :)

14 kommenttia:

  1. Noin se työpäiväkin minulla kuluu helposti töissä, kun aina ilmestyy jokin uusi asia:)

    Komea kuva!

    VastaaPoista
  2. Kuulostaa tutulta... Mie nostan imurin aina toiveikkaana lattialle, ja toivoisin, että se tajuaisi sittenkin olevansa robotti-imuri. Ei oo vielä tajunnut, vaikka oon sitä paljon seisottanut olkkarin lattialla. (P.S. protestoin näitä bloggerin monimutkaisia roskanestosanoja vastaan. Miksi sen nytkin pitää olla shessedu epäselvästi vielä kirjoitettuna, miksei se voisi olla vaikka talo tai metsä tai saapas??)

    VastaaPoista
  3. Näissä nykyajan vermeissä on monia puutteita. Ennenvanhaan, jos luudan tai harjan vei olohuoneen /tuvan lattialle, niin ei se siihen suostunut pystyyn jäämään. Luudat vaan heilumaan ja siistiä tuli. Heh.

    Hannin tavoin minuakin riipoo nuo tunnistussanat. Jos nyt eivät selvää kieltä osaa niin laittaisivat edes kirjaimet erilleen toisistaan.

    VastaaPoista
  4. Tuttuja touhuja siellä ;) Tässä minäkin kirjottelen vaikka vessapöntöt huutaa (?) pesijää ja se imurin tolvana ei kyllä ittellään liiku. Pitäsköhän lahjoo kuopus siivoomaan, hih
    Kaunis vaaleanpunainen maisema!
    Hyvää viikonloppua ja kiitos vierailusta!

    VastaaPoista
  5. Että siivoomaan. Peikollakin oli kerran imuri, jolla se imi paljon pölyä joka paikasta. Mutta se sussi sen sisällä meni puhki ennenkuin peikko kerkesi viemään pölyt luolaan. Ihan hukkaan meni koko imurointi.

    VastaaPoista
  6. Mun imuri on yhtä pöljä. Ei siitä ole yksin mihinkään, mutta jätin sen kotoa lähtiessäni yksin lattialle, jos kuitenkin jotain tapahtuis.

    VastaaPoista
  7. Voi kun TUTTUA hommaa sielläkin, kaikkineen! Minäkin nousn jo 7:ltä, että ehdin tehdä vaikka mitä...vaikka pölyjen kanssa tuttavuutta tai villalankojen...ja istun edelleen koneella...

    VastaaPoista
  8. Kekseliäänä ihmisenä varmasti et mennyt vieläkään imurin kimppuun. Vähän samaa tautia on liikkeellä täälläkin, mutta sen kanssa on vain elettävä ;;))))

    VastaaPoista
  9. Tää onki tuttuu juttuu. Kyl tyä muuten kävis, mukko on niin vaikkijat toi alottamine. Kaikke vaa tullee siihen vällii. Mää pelkkä, et koht en viit eres otta imurii esil, saatikka tehrä sen kans jottai.
    Olen kyl kuullu, et niit ropotei o, mut meil ne eivä tair pääst ettespäi, voi olla estei eres.
    Netis aika mennee nopjast, sittonki jo ehto, eikä ennää kannat alotta..

    VastaaPoista
  10. Se onkin kivaa, että muillekkin käy samanlaisesti kuin mulle!
    Eli kun alan tekeen jotain hommaa, niin ihmeesti se leviää, eli lopulta välttämättä en ole koko päivän aikana saanut mitään aikaiseksi.. he!
    Ja niistä kirjaimista olen ihan samaa mieltä teiän kanssa, että pitäis olla vaan vaikka se saapas!!!!

    VastaaPoista
  11. Voi kuinka tuttua touhua, minulla vaan on tämä "siivous" kestänyt kauemmin kun pitää tonkia vähän joka nurkkaa ja järjestellä papruja, tuleehan siinä samalla tutkittua valokuvia, katseltua mielenkiintoisia kirjoja jotka olen uudestaan löytänyt :-)

    VastaaPoista
  12. Ei mekään imurin kanssa liian usein treffailla ja nyt meillä onkin 'luvalla' kuukauden breikki, hah hah...Vaan oikeasti tämä kipsi kädessä EI naurata yhtään. :(

    VastaaPoista
  13. Minäkin olen odotellut, että imuri ryhtyisi tuumasta toimeen, mutta kun ei! Pikapikaa imaisee chinchupoikien häkin ympäristöä ja sitten sanoo slurrrps ja kierähtää kerälle.
    Ikkunat odottaa pesemistä, pölyjen pyyhkiminen pitäs nyt ainakin tehdä ja monta muuta...
    Vaan parempi pölyt sängyn alla kuin pääkopassa. Tällä aina puolustelen saamattomuuttani. Silti huono omatunto!
    Hieno tuo punertava maisemakuva!

    VastaaPoista
  14. Vai että muka vironvilla haisee :)! Kyllä lampaanvilla aina tuoksahtaa, mutta sehän on vain hyvä merkki, aidon tavaran.
    Lähtisihän se haju varmaan pois mäntysuovalla tai jollain, mutta sehän sitten huovuttaa kans.

    Minä jotenkin totuin huovutusinnostusaikanani lampaan tuoksuun, ja nyt se tuntuu oikeastaan yksinomaan miellyttävältä :D.

    VastaaPoista