Aloin ponnekkaasti siivoomaan. Imuri soisoo keskellä lattiaa. Korjasin entisen poikaystävän tavaroita kaappiin. Huomasin kynsilakkapullon, lakkasin kynnet. Täytyyhän sitä olle siisti, kun siivoo.
Kävin hakemassa postin. Tietysi se täytyi lukea ja samalla takerruin Antti Heikkilän kirjaan diabeteksen ruokavaliosta. Entisen poikaystävän se pitäis lukea, eikä mun, no luin sitä kuitenkin. Yks kaks muistin, että omppuja on pudonnut aika paljon, kävin hakemassa niitä ja syödessä totesin, että toi imuri on aina vaan keskellä lattiaa. Se on aika sitkee sissi, ei ymmärrä yksinään mitään tehdä, vaikka aikaa sillä olis.
Yksi asia muistu mieleen, mikä piti tulla katsomaan netistä. Kävin myös kirjaston sivuilla oisko siellä mulle kirjaa, jota olen metsästänyt pitkään Oli se, mut onneks sain jarrut päälle, että en lähtenyt sitä heti hakemaan. Nyt sitte olen tässä kirjoittelemassa, miten asiat poukkoilee, vaikka mun piti siivota. Kait sitä sitten on alettava. Imuri se vaan tossa tuijottaa, kuin
Vilukissillä konsanaan. Sillähän on ollut sen imurin kanssa milloin minkäkin laisia kohtauksia.

Eilen illalla meillä oli tämän näköistä. Koko maailma oli vaalean punainen, ennen tuulen nousemista.
Mukavaa viikonloppua kaikille tasapuolisesti.
Kyl mä nyt alan siivoo, ellen keksi vielä jotain tähän väliin :)