torstai 22. heinäkuuta 2010

No nyt se on tehty

Äidin huussolli on nyt tyhjennetty ja siivottu! Avaimet annettu pois. Oli tosi ankeeta sulkea ovi viimeisen kerran. Tuli kauheen sääli äitiä. En ole hänelle kertonut, että asunto on annettu pois, kun ei ole siitä mitään kysynyt. Ajattelen näin, että mitä suotta toiselle pahaa mieltä aiheuttaa. Voihan olla, että äiti todella ymmärtääkin sen, että hänestä ei ole enää asumaan kotona.
Tänäänkin oltiin puistossa istumassa. Kovasti äidillä ois asiaa, mutta kun se olennainen sana aina jää puuttumaan. Tänään jäin niin monta, että hän tuskastu ja alko itkemään ja mikäli oikein ymmärsin niin joutais kuolemaan. Ei kyllä valoa näy tän tunnelin päässä.




Kyllä aamut on ihania, kun on lämmintä ja aurinkoista. Voi juoda ulkoteet ja käydä siinä välillä aamu-uinnilla. Toivottavasti tätä vielä piisaa pitkään. Vähän tietysti vois olla viileempää, mutta vain vähän.

19 kommenttia:

  1. Varmasti rankka paikka, mutta näinhän se on tehtävä ja nähtävä. Voimia sinulla!

    VastaaPoista
  2. Jaksamista sinulle. Elän samaa aikaa äitini kanssa.

    VastaaPoista
  3. Raskaita ovat nuo viimeiset palvelutehtävät, haikeus mielessä niistä vaan taytyy selviytyä.
    Voimahali sinulle.

    VastaaPoista
  4. Vaikeita asioita läpikäytäväksi, meillä on takanapäin ja ei koskaan helppoa. Vanhuksille tulee usein mieleen, että voisi jo kuolla pois. Jaksamista sinulle.
    Ihania aamuja ollut ja iltoja, minäkin kylmäinen olen nauttinut lämmöstä.

    VastaaPoista
  5. Tiedän tarkkaan, miltä sinusta tuntui sulkea ovi viimeisen kerran. Kun oma äitini nukkui pois ja mökkinsä jäi minulle, roikutin sitä vielä kahdeksan pitkää vuotta typötyhjillään, ennenkuin urakoin sen tyhjäksi ja panin myyntiin. Ja luoja sitä tavaran määrää mitä pieneenkin asuntoon mahtuu! Mutta eipä se ole tavaroista kiinni, se haikeus on raastavaa. Mutta nämä asiat on pakko hoitaa meidän vielä voimissamme olevien. Halit sinulle ja voimia jaksamiseen. Lumpeenkukkakuva on ihastuttava ja herkkä. Ihanaa, että äidilläsi on sinut.

    VastaaPoista
  6. Minulla on naapurissa vanha rouva joka ei enaa juuri pysty liikkumaan eika nae myoskaan juuri mitaan. Paivat ovat pitkat ja kun joskus kayn hanta tervehtimassa vastassa on usein "vanhana ei ole hyva olla, olisi parempi olla kuollut". Siihen ei tietenkaan moydy hyvaa vastausta. Hanella on kolme tytarta jotka yrittavat pitaa hanesta huolta, muttei se niin helppoa ole.
    Kubasi on kovin kaunis.

    VastaaPoista
  7. Onpa tosi surullista! Näitä lukiessa ei voi olla miettimättä, että omat murheet, väsymiset, rahapulat, ne on sittenkin kaikki aika pieniä murheita.

    VastaaPoista
  8. Herkkää elämänvaihetta elät- herkkää kuin tuo kaunis kuvasi!

    VastaaPoista
  9. Se on aina raskasta tuollaanen asiooren lopullinen loppuhun saattaminen. On se varmahan äiristä turhauttavaa, kun ei enää oikeen saa ittiänsä täysin ilimaastua. Voimia sulle äirin kans ja kaikesta huolimati hyvää ja antoosaa viikonloppua. =o)

    VastaaPoista
  10. Harmillisinta on kun ymmärtää ettei ymmärrä, tai oivaltaa ettei muut oivalla. Se tekee kipeetä. Voikohan silloin vielä elämä olla tasapainoista.

    VastaaPoista
  11. Haikein mielin olet varmasti äitisi asuntoa tyhjentänyt. Vaikeata on sekä äidilläsi että sinulla, kun keskusteleminen ei onnistu. Hyvää ja leppoisaa viikonloppua sinulle Amalia!

    VastaaPoista
  12. Kiitos taas teille kaikille lohdutuksen sanoista!

    Hanni: Kyllä jokaisen surut ja murheet ovat yhtä suuria. Ei niitä voi eritellä.

    Peikolle: Ei ole elämä taspainossa ei!

    VastaaPoista
  13. Vaikeita ajatuksia ja tunteita olet joutunut käymään läpi. Vaikka varmaankin päällimmäisenä on se, että äidilläsi olisi mahdollisimman hyvä olla.
    Oma äitini on muistamattomuuden takia liukumassa pois ja asunnon kohtalo tulee ratkaistavaksi. Elämä on luopumista, mutta kuitenkin Elämää. Voimia Sinulle!

    VastaaPoista
  14. Lähetän sinulle voimahalin.
    Tuli itsellekin niin voimakkaasti mieleen oman äidin kanssa puistossa istumiset ja raskaat pohtimiset tulevasta.

    VastaaPoista
  15. Niin tuli kaikki muistot mieleen oman äitini kanssa, lukiessani postaustasi.
    Voi sua, haleja oikein paljon sulle ja voimia!

    VastaaPoista
  16. Samoin minulle tuli oma äiti mieleen elävästi. Voimia sinulle!

    VastaaPoista
  17. Elämä alkaa ja päättyy, niin se vain on; jaksamista.

    VastaaPoista