Munakuppikollaasi

Tässä lisää näitä munakuppeja.


Noihin kolmeen naamakuppiin ei ollut niihin kuuluvia munia saatavilla. Ne olis olleet hauskan näköiset, kuten tuolla edellisessä postauksessa oli.

Ajokorttin ajomuistoja

Vuonna yks tai kaks, mutta kuitenkin heti nakkisodan jälkeen suoritin ajotukinnon. Tässä muisto siitä ajasta. Ihan vaan tylsän päivän kuluksi.

Päätimme mieheni kanssa, että hän opetaa minut ajamaan autoa. Säätäisimmehän kuitenkin huikean summan rahaa. Siinä säästämisinnossa en tullut ottaneeksi huomioon naisen ja miehen välistä eroa ajattelutavassa. Tuskin olimme päässeet pihasta postilaatikolle, kun edessämme oli jo ensimmäinen riita; siitä selviydyimme kuitenkin kunnialla eteenpäin.

Tuskan hiki otsalla yritin selviytyä ykkös ja kolmosvaihteen välisestä erosta. Ajoimme rehvakkaasti keskellä tietä. Opettajani yritti selittää, että ajattele keskelle nokkapeltiä piikkiä, joka osoittaa tien reunaan. Miä raukka yritin parhaani, mutta mielikuvitus ei riittänyt niin pitkälle, kun piti muistaa painaa kaasupoljintakin. Ei auttanut, vaikka opettajani vetosi siihen, että olinhan istunut niin kauan auton kyydissä ja nähnyt, kuinka hän ajaa. Sekin vastuu vielä tähän muutenkin ohdakkeiselle taipaleelle. Selvisimme urakasta kuitenkin, ja molemmilla oli tukkakin tallella, eikä avioliittommekaan kariutunut tuohon uhkayritykseen.

Ennen ajoluvan saantia oli seviydyttävä vielä ihan vieraasta miehestä, eli inssistä. Tähän mieheen eivät kotoiset keinot teepsineetkään, ei ollut vara edes vastaan väittää. Olin todella hermona. Kun ajo oli suoritettu, näin miehen ilmeestä, että eihän se läpi mennyt. Syynä oli se, että jalankulkija kuolevat, jos eivät jää mun alle, niin ainakin sydänhalvaukseen. Häpeä oli suuri, etenkin mieheni kunniantuntoa se kolautti kovasti. Edessä ole perheneuvottelu ja sen jälkeen uusi yritys. Onneksi siitä selviydyin; avioliittomme tuskin oli kestänyt toista reputusta:)

Ylpeänä uudesta taidostani lähdin yksin kaupassa käymään. Kun oli lähdössä takaisin kotiin,asetuin ratin taakse niin kuin tekijä konsanaan. Käynnistin auton ja menoksi vain. Kuinka ollakaan, kun yritin laittaa vaihdetta päälle, kuului vai kauhea rutina. Jonkun kerran yritin sinnikkäästi, muta samanlainen ääni vain kuului. Neuvottomana nousin autosta, ja aloin kiertää autoa. Hetken jo harkitsin soittavani kotiin ( sillon ei ollut kännyköitä) että auto on rikki. Siinä hiekkaa potkiessani muistin yhtäkkiä, että KYTKIN, sitähän piti painaa. enne kun saa vaihteen päälle. Siitä vaan muina miehinä autoon , onnistuin omin avuin!

Seuraava kokemus ei ollutkaan omaa tyhmyyttäni, enkä selviytynyt omin avuin. Tietysti oli keskellä kaupunkina ja liikenne valoissa, kun auto lakkasi toimimasta. Minä yritin ja yritin käynnistää sitä, valot vaihtuivat punaisiksi ja sitten vihreiksi, mutta en vain saanut autoa käyntiin. Takana olijat hermostuivat , äänimerkit soivat. En tienyt mitä olisi pitänyt tehdä. Olin jo omasta mielestäni tehnyt kaiken, jopa sadetanssinkin esittänyt. Onneksi sain apua eräältä naiselta, jonka kanssa työnsimme auton sivuun ja lähdin soittamaan miestäni apuun. Vika oli tällä kertaa tekniikassa. Silloin pätin, että en ikinä auta miesautoilijaa, tööttään vaan.

Tästä on jo kauan, ja kilmetrejä on tullut vaikka kuin. Tekniikasta en tiedä mitään edelleekään. Enkä hermostu, jos auto sammuu risteykseen. Edelleen odotan sitä hetkeä kun saan töötätä miesautoilijatte, kun hän on pulassa.

Oranssin kollaasin viikko

Nyt täyty turvautua vanhoihin kuviin , kun meillä ei ollut mitään oranssia. Jos appelsiini on oranssi, niin nää muut ovat sinne päin. Sovitaan kuitenkin, että nekin on oransseja.
Lisää heinoja kollaaseja napin takaa.

Minä olen keräilijä.

Famun Falsetissa kerroin, että minäkin keräilen vaikka mitä. Tässä nyt yksi juttu mitä olen keräillyt. En tosin enään, kun ei ole paikkaa mihin näitä laittais.
Valkoinen ja mustakana taitaa olla niitä ensimmäisiä itse ostettuja. Valtaosa näistä kaikista on kuitenkin ystäviltä saatu tuliaisena.
Aika moni on Italiasta.


Ei tässä vielä kaikki lähellekään, mutta toisena päivänä lisää. Tulipahan siivottua tämäkin paikka :)

Kevään ensimmäiset kahvit rappusilla

Krookukset kukkii meidän pihalla! Kyllä maistu kevään ensimmäiset "rappukahvit" hyvälle. On niin lämmintä, että hyvin tarkenee istua rappuilla.

Dooris oli mun kaverina
Olen sanonut, että se on jo niin vanha 16v, että ei enää välitä jahdata lintuja. Ei pidä paikkaansa:( Mustarastas sai kyytiä. Onneksi ei kuitenkaan saanut sitä kiinni.

Vielä on talipötköä jäljellä. Kohtahan tuon ruokkimisen voikin lopettaa, mutta syökööt nämä mitä on jäljellä.

Aurinkoista lauantaipäivän jatkoa. Minä lähden sairaalalle. Siellä on jo paljon pirteempi mies. Tulehdusarvot oli eile enää 240. Eli paranemaan päin. Illalla pääsen meidän nuorten luo saunomaan.

Nyt on tyhmää ja tylsää

Mieli on nyt vähän musta. Mies on edelleen sairaalassa. Kylkeen on tehty reikä ja siitä letku munuaisiin. Se on kun avo-oja mistä tulee verta ja virtsaa. Tulehdusarvotkaan ei muuta kun nousee, Nyt ne on jo 400, eikä sairaalasta pois pääsy tietenkään tule kysymykseen tässä tilanteessa, onneksi. No mutta eiköhän se tästä vielä iloksi.
Tästä on varmaan mennyt pääsiäisnoita luudalla huiskien, niin että tulihäntä viuhahtaa. Toivottavasti kissa ja kahvipannu pysyvät vauhdissa mukana.

Pullasorsii ja variksii

Ei oo kyllä linnuillakaan helppoo, kun pitää kaiken laisissa pyrysateis olla. Varikset yritti epätoivoisesti irrottaa oksaa pesätairpeisiin. Mieli teki mennä vähän jeesaa :)
Mies on vielä sairaalassa. Eilen piti operoida, mut kuuden aikaa illalla tultiin sanoo, et ei tänään. No ehkä tänään. Kovasti se on kipee tulehdusarvot ovat nousseet kolmesta 140. Saa nähdä onko se toimenpide sitte tänään.

Eilen tuli A-studiossa, oliko se nyt tsekkiläinen seksilogi, joka oli sitä mieltä , että pitäis tehdä teemapuistoja näille pedofileille. Sinne sitten kuvia lapsista ja muitakin kiihottavia juttuja. Minä sanon tuohon niin kun Hanni, että voihan persé. Sitte ei kuulema olisi näitä lapsiin sekaantujia. Juu just. Eeltä kateltais kiihottavia kuvia ja sitten lähdettäis tuumasta toimeen. Sit siinä oli toinen mies joku ihmisoikeusasiamies, joka tuomitsi kun siellä kastroidaan nämä pahimmat tapaukset. En voi mitään sille, että se on mielestäni ihan oikein. Vaikka estääkö sekään näitä pedofiiliä toimimasta? Voihan sitä lasta hyväksi käyttää niin monella tavalla. Saunan taakse ja nappi otsaan on mun mielipide.

Niin se kevät tulee. Lähden tästä viimeiseen posliinin maalaukseen.
Päivän jatkoo vaan teille