keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Sukasatoa

Nyt on ystävän perheelle sukat tehty. Mitäs sitte nyt?

Oltiin tuossa viikko Katinkullassa. Nyt ei oltu ollenkaan likoomassa. Hyvä reissuhan se muuten olikin, paits että mistään ulkoilusta ei voi puhua, kun toi mun konkka on siinä mallissa, että taas ei voi kuvitellakaan kävelyä. Tietysti jos vaan kävelee, mut sen sitte tunnet yöllä.

Matkalla  kuunneltiin Sudentaival. Minusta oli oikein hyvä, niin kun Larssonin kirjat yleensä. Entinen poikaystävä ei kauheesti tykännyt. Se tykkää vaan Lehväslaihosta, missä räkä roiskuu ja pierut haisee. Mä en millään jaksais niitä taas kuunnella.

Onnelliist voimiist!

17 kommenttia:

  1. Jösses mikä määrä jo sukkia ja talvi on vasta alussa!
    Tuo kirjojen kuunteleminen on yksi juttu, jota en ole koskaan kokeillut, en kuuntele radiookan, mahtaiskohan kuulomuisti piisata..

    VastaaPoista
  2. Mulla on aina radio auki. Aamulla ekaksi sen avaan. Toki en sitä "kuule" koko ajan, mutta auki kuitenkin.
    Meistä on mukava kuunnella kirjaa, niin ei tarvi koko ajan olla hakemassa kanavia.

    VastaaPoista
  3. Komeita sukkapareja olet kutonut. Tää taitaa olla nyt taas boomi tikuttaa, mulla reilut kakskymmentä paria joista osa jo maailmalla. Ei sitä osaa olla "laiskana" vaan jotaan tekevinään kuitenkin.
    Me ajellaan Katinkultaan itsenäisyyspäivän aikoihin ja ollaan pari viikkoa. Pitäs varmaan ottaa automatkalle kirja kuunneltavaksi, on se vaan niin pitkä rupeama ajella, vaikka emäpitäjässä yövytäänkin välillä. Jotenkin olen tottunut kirjan ottamaan eteeni auki, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä kokeilla uuttakin tapaa.

    Kivat sulle! Marraskuu on ollut lempeä ja leppoisa. Koskahan meillä on talvi?

    VastaaPoista
  4. Suosittelen kirjan kuuntelua.
    Leppoisaa lomaa sinne Katinkultaan.

    VastaaPoista
  5. Onpas komeita sukkia!
    Tuo Sudentaival on hyvä, tykkäsin. Nyt aloittelen pian sitä Sandbergin Mustamäki-kirja, josta kerroit. Äänikirjoihin en ole osannut ryhtyä. Pitää olla se teksti nokan edessä. Kannattaisi varmaan kokeilla.

    VastaaPoista
  6. Tietysti kirja on aina kirja, mutta automatkalla äänikirja on paikallaan. Mielenkiinnolla odotan sun mielipidettä kirjasta.

    VastaaPoista
  7. Voi kun hieno pino sukkia! Ei oo tullu minunkaan kokeiltua äänikirjaa...mut vois olla hyvä. Varsinkin JOS iski taas neulomisvimma, niin vois samalla kuunnella kirjaa. Nyt en osaa lukea ja neuloa yhtäaikaa. Nyt on taas vaihteeksi neulominen tökkinyt :)

    VastaaPoista
  8. Komea on sukkapinosi. Ehkä seuraavaksi samanlainen pino pipoja tai lapasia tai villapuseroita??
    Neuletyöt olen minäkin saanut alulle. Lukiessa en kudo, mutta telkkaa katsoessa kyllä onnistuu.
    Äänikirjoja ei ole tullut kokeiltua, ehkä pitäisikin tutustua kirjaston tarjontaan.

    VastaaPoista
  9. En minäkään osaa lukea ja kutoa samaan aikaan.

    VastaaPoista
  10. Onpa hyvä sukkapaketti

    Nyt sitten kutomaan vaikka ponchoja, itse olen virkannut niitä syksyn aikana kahdeksan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että jatkan tuolla sikkalinjalla ;)

      Poista
  11. Koreita sukkia. Itsetehty lahja on varmasti mieluisa.

    Silloin kun ajoin pitkää työmatkaa, kuuntelin usein äänikirjoja esim. Leena Lehtolaista.
    Äänikirjoihin tutustuin jo lapsena kun näkövammainen veljeni lainasi niitä.

    VastaaPoista
  12. Kerran peikko etsi villapaidan hihansuita, sellaisia erillisiä ranteenlämmittimiä, mutta niitä ei ollut missään ja peikon piti tehdä ne itse. Ehkä joku muukin huolisi sellaiset :)

    VastaaPoista
  13. Onnea seuraavalle 50:lle!!! Sukkasatoa...kudo jonnekin neuvolaan tai lastenosastolle pikkuisia sukkia, aina tarvetta!

    VastaaPoista
  14. Hieno pino sukkia! Kyllä saajien kelpaa!
    Tilkku&Tilkun blogissa kyselit tähtimallia. Se löytyy Youtubista
    http://www.youtube.com/watch?v=xXggafOP230
    Missouri Quilt companylla on paljon hauskoja videoita, tulet huomaamaan :)

    VastaaPoista