Onko tuo nyt niinkään joulunen, mutta punainen kuitenkin. Kyllä sen varmaan jollekin vien nyt joulun alla kukkien asemasta.
Viime viikolla vein äidin katselemaan Lahden jouluvaloja. Äiti oli ihna hirveen ahdistunut, kun ei pimeessä tunnistanut paikkoja. Eilen korjattiin asia ja käytiin päiväs aikaan uudestaan ajelulla ja nyt meni kaikki ihan hyvin. Se vaan on niin surullista, kun ei siitä juttelusta tule mitään. Äidin puheesta ei vaan kertakaikkiaan saa selvää. Ikävää, todella ikävää. Äiti onkin päättänyt kuolla tän joulun jälkeen. Kunhan ei olis kauhee pettymys edessä.
Onhan tuo nyt kerrassaan kaunis joulusydän!
VastaaPoistaVoi äitiä, voi sinua.
Voimia.
Voimia sinulle oikein tosi paljon. Tiedän tunteen.
VastaaPoistaUpean kaunis joulusydän.Voi äitiäisi,paljon voimia sinulle Amalia.
VastaaPoistaKaunis jouluinen sydänhan se siinä!! Kyllä tuollaisen mieluusti kukan asemesta ottaisi.
VastaaPoistaVoimia sinulle!
Punaista valkoisella on aina niin tyylikästä,niin kaunis pistely.
VastaaPoistaVoimia Sinulle kun olet äitisi tukena..
Ihan jouluinen.
VastaaPoistaTuttujen paikkojen kiertäminen ja niistä puhuminen, muisteleminen, on hyvää lääkettä. Peikko on nähnyt.
Kaunis sydän.
VastaaPoistaOlen pahoillani äitisi kohtalosta. Voimia teille molemmille.
Kaunis joulusydän, ei kuihdu kuin kukka. Ei sitä koskaan tiedä mikä joulu on kenellekin viimeinen, pienistäkin onnen hetkistä kannattaa nauttia. Surullista kuitenkin.
VastaaPoistaTuo sydänhän huokuu joulun aikaa! Kaunis kuin mikä! ♥
VastaaPoistaVoimia äitisi kanssa! Hänelle on varmasti tärkeää, että olet lähellä. Hieno oivallus mennä samat paikat päivänvalossa. Hyvä Sinä!!!
Voimia!
VastaaPoistaHieno ja jouluinen sydän. Ja todella hyvä ajatus käydä läpi tutut paikat, ja uudelleen valoisaan aikaan. Pystyykö äitisi kertomaan asiansa kirjoittamalla, vai onko kaikki kommunikointi hukassa?
VastaaPoistaKiitos teille kaikille kommenteista.
VastaaPoistaHanni: Äiti ei pysty kirjoittamaan, eikä lukemaan.
Tiedän miten raskasta on elää läheisensä kanssa hänen viimeisiä vuosiaan, kun elämänsä muuttuu noin vaikeaksi.
VastaaPoistaKaunis joulusydän perinteisine kuvioineen.
Voi sentäs :´(
VastaaPoistaKaunis sydän! Onnellinen on se joka saa noin kauniin sydämen!
VastaaPoistaVoimia sinulle halauksen kera!
Ihan todella, kaunis vieminen jos siksi olet sen ajatellut. Miekii ottaisin :-)
VastaaPoistaVanhuus on sellaista. Mutta entisten paikkojen näkeminen elähdyttää mieltä ja tekee ihmisen ainakin onnelliseksi. Joten,jos ei puhe enää luista, silmät varmasti tuikkivat?
Päivä kerrallaan...voimia Sinulle.
Kaunis sydän!
VastaaPoistaÄitisi sentään vielä tunnistaa sinut, ja nauttii varmaan läheisyydestä ja yhdessäolosta.
Pääasia että hänellä on edes jossain tuttu, turvallinen ja kotoisa olo, vaikkei kaikkia paikkoja tunnistakaan.
Lämpöistä joulun alusaikaa teille molemmille!
Ihana sydän.
VastaaPoistaKysyit mitä lankaa olin huiviin käyttänyt. se oli Dropsin Lin eli pellavaa.
Kaunis joulusydän. Voimia sinulle.
VastaaPoistaKaunis ja perinteisellä mallilla tehty sydän. Lämmittää varmasti saajansa mieltä.
VastaaPoistaJokainen meistä vuorollaan vanhenee ja on luopumassa. Äidillesi on tärkeätä, että sinä olet siinä lähellä ja huolehdit ja annat turvallisuutta. Voimia sinulle tähän jaksamiseen. Halauksen kera.
Kaunis joulusydän.
VastaaPoistaKyllä se siitä, äidinkin kanssa...
Voi sua Amalia, voimia sulle oikein paljon.
VastaaPoistaJa ihanaa, kun sä jaksat äitiäsi viedä vielä uudestaankin päivällä, jos jotain tuntisi ja olisi tuttuakin hänelle.
Se on varmaan tuskaisaa, kun ei saa puheesta selvää, mitä toinen sanoo ja haluais siltikin saada selvää..
Tiekkö, kun mun äitini sanoi mulle yhtenä aamuna, kohta viisi vuotta sitten aamulla, kun olin hänelle aamupuuroo laittamassa, että hän haluaa kuolla, ja samana päivänä hän sitten lähtikin..?
Päivällä jo, muutaman tunnin jälkeen, kun oli tän toivomuksen tehnyt!
Mä olin ihan voimaton sen jälkeen ja syytin itseeni, kun lähdin välillä pois kotiini käymään, miehelle ruokaa tekeen ruokatunnilla kun kävi syömässä. Ja sitten kun menin äitini luokse uudelleen päivällä, löysin hänet kuolleena!!!
Arvaa olenko syyttänyt itseeni, että olisin jäänyt hänen luokseen..mutten voinut sitä tietää, että näin tapahtui!
Ei kukaan meistä sitä voi tietää etukäteen.
Voimia sulle äitisi hoidossa ja muutenkin, sulla on nyt raskasta aikaa..
Voimia sinulle. Kaunis sydän - pysyvämpi muisto kuin kukat (tai no minun hoidossa ainakin kestäisi kauemmin...)
VastaaPoista