maanantai 29. marraskuuta 2010

Joulusydän

Onko tuo nyt niinkään joulunen, mutta punainen kuitenkin. Kyllä sen varmaan jollekin vien nyt joulun alla kukkien asemasta.



Viime viikolla vein äidin katselemaan Lahden jouluvaloja. Äiti oli ihna hirveen ahdistunut, kun ei pimeessä tunnistanut paikkoja. Eilen korjattiin asia ja käytiin päiväs aikaan uudestaan ajelulla ja nyt meni kaikki ihan hyvin. Se vaan on niin surullista, kun ei siitä juttelusta tule mitään. Äidin puheesta ei vaan kertakaikkiaan saa selvää. Ikävää, todella ikävää. Äiti onkin päättänyt kuolla tän joulun jälkeen. Kunhan ei olis kauhee pettymys edessä.

23 kommenttia:

  1. Onhan tuo nyt kerrassaan kaunis joulusydän!

    Voi äitiä, voi sinua.

    Voimia.

    VastaaPoista
  2. Voimia sinulle oikein tosi paljon. Tiedän tunteen.

    VastaaPoista
  3. Upean kaunis joulusydän.Voi äitiäisi,paljon voimia sinulle Amalia.

    VastaaPoista
  4. Kaunis jouluinen sydänhan se siinä!! Kyllä tuollaisen mieluusti kukan asemesta ottaisi.

    Voimia sinulle!

    VastaaPoista
  5. Punaista valkoisella on aina niin tyylikästä,niin kaunis pistely.
    Voimia Sinulle kun olet äitisi tukena..

    VastaaPoista
  6. Ihan jouluinen.

    Tuttujen paikkojen kiertäminen ja niistä puhuminen, muisteleminen, on hyvää lääkettä. Peikko on nähnyt.

    VastaaPoista
  7. Kaunis sydän.
    Olen pahoillani äitisi kohtalosta. Voimia teille molemmille.

    VastaaPoista
  8. Kaunis joulusydän, ei kuihdu kuin kukka. Ei sitä koskaan tiedä mikä joulu on kenellekin viimeinen, pienistäkin onnen hetkistä kannattaa nauttia. Surullista kuitenkin.

    VastaaPoista
  9. Tuo sydänhän huokuu joulun aikaa! Kaunis kuin mikä! ♥

    Voimia äitisi kanssa! Hänelle on varmasti tärkeää, että olet lähellä. Hieno oivallus mennä samat paikat päivänvalossa. Hyvä Sinä!!!

    VastaaPoista
  10. Hieno ja jouluinen sydän. Ja todella hyvä ajatus käydä läpi tutut paikat, ja uudelleen valoisaan aikaan. Pystyykö äitisi kertomaan asiansa kirjoittamalla, vai onko kaikki kommunikointi hukassa?

    VastaaPoista
  11. Kiitos teille kaikille kommenteista.

    Hanni: Äiti ei pysty kirjoittamaan, eikä lukemaan.

    VastaaPoista
  12. Tiedän miten raskasta on elää läheisensä kanssa hänen viimeisiä vuosiaan, kun elämänsä muuttuu noin vaikeaksi.
    Kaunis joulusydän perinteisine kuvioineen.

    VastaaPoista
  13. Kaunis sydän! Onnellinen on se joka saa noin kauniin sydämen!
    Voimia sinulle halauksen kera!

    VastaaPoista
  14. Ihan todella, kaunis vieminen jos siksi olet sen ajatellut. Miekii ottaisin :-)
    Vanhuus on sellaista. Mutta entisten paikkojen näkeminen elähdyttää mieltä ja tekee ihmisen ainakin onnelliseksi. Joten,jos ei puhe enää luista, silmät varmasti tuikkivat?
    Päivä kerrallaan...voimia Sinulle.

    VastaaPoista
  15. Kaunis sydän!

    Äitisi sentään vielä tunnistaa sinut, ja nauttii varmaan läheisyydestä ja yhdessäolosta.
    Pääasia että hänellä on edes jossain tuttu, turvallinen ja kotoisa olo, vaikkei kaikkia paikkoja tunnistakaan.

    Lämpöistä joulun alusaikaa teille molemmille!

    VastaaPoista
  16. Ihana sydän.

    Kysyit mitä lankaa olin huiviin käyttänyt. se oli Dropsin Lin eli pellavaa.

    VastaaPoista
  17. Kaunis joulusydän. Voimia sinulle.

    VastaaPoista
  18. Kaunis ja perinteisellä mallilla tehty sydän. Lämmittää varmasti saajansa mieltä.
    Jokainen meistä vuorollaan vanhenee ja on luopumassa. Äidillesi on tärkeätä, että sinä olet siinä lähellä ja huolehdit ja annat turvallisuutta. Voimia sinulle tähän jaksamiseen. Halauksen kera.

    VastaaPoista
  19. Kaunis joulusydän.
    Kyllä se siitä, äidinkin kanssa...

    VastaaPoista
  20. Voi sua Amalia, voimia sulle oikein paljon.
    Ja ihanaa, kun sä jaksat äitiäsi viedä vielä uudestaankin päivällä, jos jotain tuntisi ja olisi tuttuakin hänelle.
    Se on varmaan tuskaisaa, kun ei saa puheesta selvää, mitä toinen sanoo ja haluais siltikin saada selvää..
    Tiekkö, kun mun äitini sanoi mulle yhtenä aamuna, kohta viisi vuotta sitten aamulla, kun olin hänelle aamupuuroo laittamassa, että hän haluaa kuolla, ja samana päivänä hän sitten lähtikin..?
    Päivällä jo, muutaman tunnin jälkeen, kun oli tän toivomuksen tehnyt!
    Mä olin ihan voimaton sen jälkeen ja syytin itseeni, kun lähdin välillä pois kotiini käymään, miehelle ruokaa tekeen ruokatunnilla kun kävi syömässä. Ja sitten kun menin äitini luokse uudelleen päivällä, löysin hänet kuolleena!!!
    Arvaa olenko syyttänyt itseeni, että olisin jäänyt hänen luokseen..mutten voinut sitä tietää, että näin tapahtui!
    Ei kukaan meistä sitä voi tietää etukäteen.
    Voimia sulle äitisi hoidossa ja muutenkin, sulla on nyt raskasta aikaa..

    VastaaPoista
  21. Voimia sinulle. Kaunis sydän - pysyvämpi muisto kuin kukat (tai no minun hoidossa ainakin kestäisi kauemmin...)

    VastaaPoista