Lukemisii ja pioni

Nyt meinaa aika mennä lukemisen parissa. Sirokko tuolla omassa blogissaa kehui tätä kirjaa, pakkohan se oli käydä lainaamassa. No olen mä huonompiakin lukenut.

Nyt on menossa tämä. Muten ihan meilenkiintoista, mutta vähän häiritsee, kun tarina kertoo kahdesta ihmisestä pienissä kappaleissa. Varmaan nämä henkilöt kohtaavat jossain vaiheessa, mutta luvut sais olla pidempiä.
Nyt on vaan kuva uudesta pionistani tämän kautta. Lation sen kasvupaikalleen eilen. Ostin sen tuolta vaunureissulta Taivassalosta "Pionien kodista" Tovottavasti viihtyy ja kukoistaa.
Kurjenpolvi vielä jaksaa kukkia.

Aurinkoista viikonloppua.

Felix

Saanko esitellä tässä on Felix.
Marikan kissa Lilli jäi auton alle tässä vähän aikaa sitten. Suru oli suunnaton, mutta onneksi naapurissa on paaaaaaaljon kissoja.
Toivottavasti nimi on enne ja tässä on Felix onnellinen.
Ainakin niiiiiiiin söötti. Kova metsästämään, muurahaiset on ensimäisenä hävitettävä :) Puuhun kiipeeminenkin sujuu, mutta se alas tulo onkin sitten toinen juttu.
Kuvat on otettu kännyllä, joten ei niin kummosia. Harmi kun ei ollut kameraa mukan.
Eilen oli mummun toisen kullan synttärit 12v Onnee hänelle!

Matkailu avartaa

Tällainen kaunis pelto oli kylvetty jossain matkan varrella. Upee, eikö?


Ötököitäkin kaiken näköisiä. Paarmoja ei ehdi kuvaamaan :)
Vaikka saaristo ei tuolla Porin sudulla olekaan niin kaunis, kun Turun pieleksissä, niin kaunista sielläkin oli.
Nyt taas on aika olla kotona. Ainakin hetki.

Vain vana jäi....

Kun laivamme lähti Saariston rengastielle. Kyllä vaan on kauniit maisemat, vaikka ilmojen haltia ei meitä oikein suosinutkaan.



merimetsojakin näkyi vaikka kuin paljon. Komeita lintuja, kun eivät oo paskomassa meidän nurkilla :)

Talaksetkin on jotenkin niin kauniita.


On minulla vaan sellaista lukkarin rakkautta tätä merta kohtaan, että tuntuu tosi hyvälle olla sen rannalla. Minusta meri tuoksuu ja entisen poikaystävän mielestä heisee. Se tutuuden tunne tulee varmaan lapsuudesta, kun olen meren rannalla kasvanut, vaikka eihän Haminan ja Vilnimen pielekset ole näin kauniita kun täällä

Päivän kukkakuva

Piilukärhö parhaimmillaan.

Mukavaa viikkoa.

Lasten kanssa vaunuilemassa

Oltiin melkein viikko lasten ja Vastarannan kiiskien lapsen lasten kanssa pienellä reissulla. Eeltä mentiin Kuninkaanlähteelle Kankaanpäähän. Se on tosi kiva paikka ainakin lasten kannalta. Kyllä nyt on viikon aikana uitu, niin että hetken jo epäilin lapsille kasvavan räpylät.
Täällä on jokku Aadolfi käynyt joskus juomassa ja siitä paikka on saanut nimensä.

Henkka viihdyttää pienenpiään. Hyvin se itsekin viihty leikkipaikalla. Pienihän se on itsekin vielä. Kohta täyttää 12. Tytöt kyllä jo soittelee perää :D

Lähteen reunalla on kuin viidakossa konsanaan

Pilvijärvi

Aamulla laiturilla näytti tällaiselle.

ukkonen on jyristelly melkein koko päivän, mutta onneksi ei oo ollu meidän kohdalla.
Nyt pidänkin sitten pienen tauon ja mommoilen vaan, kun lapset tulee viikoksi.
Aurinkoista viikkoa.

PS. Näkyykö teille mun lukijat?? Mä en itse niitä näe.