Ihan kauheesti kyllä ihmettelenkin. Kuin mun ikäluokka ja +- 10 tai 15 ollaakaan ikinä selvitty hengissä?
Nyt en tarkoita, ettäkö tämä nykyinen systeemi ei ois oiken. Kenenkään ei tarvi vetää hernettä nenään. Kunhan ihmettelen.
Tän päivän lehdessä oli uutinen, että ei oo koulukuraattoreja ja psykoloogeja tarpeeksi. Ei ollut mun aikana kuraattoreja. Opetajaa on pelätty, sen verran että siinä on ollut kuraaattoria tarpeeksi. Jos minä oisin haistatellut opettajaa ja siitä olis tullut viesti kotiin, oisin saanut vielä isältä selkää kaiken hyvän lisäksi. Jos joku on saanut risua enemmän kun minä, niin se on ollut tosi paaaaljon. Sitä on tiennyt ihan tasan tarkkaan, jos näin teen ja jään kiinni, niin selkää tulee. Yks hyvä esimerkki tähän kohtaan. Mä en tykännyt käyttää sauvoja hiihtäessä. Äiti oli moneen kertaan sanonut, että niitä ei saa jättää mihinkään. Pelkona ei kuitenkaan ollut, että niitä ois joku pöllinyt, mutta... Kerran ne taas oli mun tiellä, enkä muistanut korjata sauvoja talteen ennen kun äiti tuli kotiin. Piiskaa sain ja tiesin kyllä sen vaaran olevan olemassa. Vaikka olenkin nauttinut siitä koivunimen herran veirailuista, en kyllä ole estoja siitä saanut, enkä ole katkera vanhemmilleni. Eli selkää on saatu mennen tullen ja siinä välissäkin.
Nykyjään perustetaan kriisiryhmiä, jos jossain on tappelu, niin koko seutu on saamassa terapiaa. Miten ihmeessä mun sukupolvi onkaan selvinnyt elämään, kun kotona on ollut isä, joka on kokenut sodan. Ei ole isät saaneet kriisiapua, vaikka silloin olis varmasti monessakin perheessä ollut apu todella tarpeen. Sitä on vaan ollut pakko selvitä ominpäin. Ihan meistä on täyspäisiä noin kaikkinensa tullut.
Hengissä on selvitty, vaikka ei oo apupyöriä ollut fillarissa. Toki ne on hyvät ja omalla lapsellakin oli sellaiset, mutta itse oon joutunut harjoittelee isän pyörällä tangon välistä. Täytyy myöntää, että oli se hemmetin vaikeeta. Ei oo ollut kypärää luistelemaan opetellessa. No josko tää mun omituisuuteni johtuukin näistä asioista, mitä mun lapsuudessa on ollut, mutta hengissä on kuitenkin selvitty ja hyvin eletty. Voihan se olla, että huomena olen tahtomassa jotain kriisiapua, mutta tähän asti on mennyt ihan hyvin.
Olen kanssasi ihan täysin samaa mieltä!
VastaaPoistaKyllä pitäisi opettajaa kunnioittaa sen verran, ettei hänelle sanota vastaan ,eikä kiroilla.
Nykyään kasvatus on mennyt täysin pieleen. Monet vanhemmat ovat täysin avuttomia lastensa kanssa.
Kyllä mun mielestäni kuri pitää olla, ja kieltää pitää.
Mutta nykyäänhän ei lapsia saa edes kieltääkkään, ei edes pieniä,hö!
Ei edes pientä tukistusta saa käyttää, ja ihmekkös se sitten on, kun kasvatus menee täysin pieleen.
Telkkaristakin tulee ohjelmia, miten toimitaan lasten kanssa, kun vanhemmat eivät "pärjää" heidän kanssaan.
Voi juku, sanon mä!
Kyllä jonkun pitäisi jotain tehdä, ennenkuin on liian myöhäistä!
No jopas osuit asian ytimeen, kun ihan just sattui näin: baarissa lapsi heitti lusikan lattialle, kun ei tahtonut syödä. Äitinsä ei mitään tehnyt, ei siis edes nostanut sitä lusikkaa...No kun olin valmis omilta kahveiltani, nostin sen lusikan siihen pöytään, ja sanoin, että tää kun oli tuossa lattialla...lievän kiitoksen sain, mutta tuli vaan mieleen, että mistä se lasten kasvatus pitäisi alkaa, miten se on jos ei se äitikään osaa...ja sitten saa opettaja syyt, kun yrittää kasvattaa. Vaikka kuinka meidän koulua kehuttaisiin sinänsä, kyllä useassa maassa on opettajan kunnioitus ja vanhempien totteleminen vielä arvossa ! Ja tottakai, pitää olla.
VastaaPoistaEsimerkki koulusta: lapsi sai kirjan koulusta luettavaksi, se piti viedä kotiin ja lukea. Aikaa neljä viikkoa. Opettaja laittoi vanhemmille tiedon netin kautta samana päivänä, että koulussa on jaettu kirja kotona luettavaksi. Lapsi laittoi kirjan koulussa lokeroonsa, ei vienyt kotiin. Kun kuukauden kuluttua tuli kirjakertauspäivä, lapsi sanoi, ettei ole lukenut kirjaa. Tämän ymmärrän (lapsi oli aivan asiallinen ja ymmärsi, että nelonen tulee). Mutta sitä en ymmärrä, että kirjakoetta seuraavalla viikolla lapsen vanhempi otti yhteyttä opettajaan ja ilmoitti, että on aivan väärin, että lapsi sai kirjakokeesta nelosen. Lapsihan ei voinut lukea kirjaa määräaikaan mennessä, koska kirja oli siellä lokerossa. Miten opettaja voi olla näin pikkutarkka ja nipottaja?
VastaaPoistaJa tämä on ihan totta.
Maailma muuttuu ja tavat. Peikko ei aina kaikkea ymmärrä, nytkin se ajattelee, että lasten (ainakin peikkolasten) on hyvä tietää mitä pitää tehdä ja mitä ei saa tehdä ja huomata että siinä välissä on kaikenlaista mukavaa mistä saa itse päättää. Peikko kyllä luulee, että kohta taas on toisenlainen aika.
VastaaPoista