"Muisti on läsnä olevaa mennyttä, ajattelu läsnä olevaa nykyisyyttä ja odotus ja tulevan ennakointi läsnä olevaa tulevaisuutta. Augustinus siis yksityistää aikakäsityksen sijoittamalla sen jättämän jäljen henkilökohtaisesti koettuun aikaan."
Fredrik Långin esseestä 'Aika historiana ja aika kohtalona' teoksessa Minä, sinä ja rakkaus ja muita aatehistoriallisia esseitä (Teos 2010, s. 30.)
Onkohan etanan aika sama kuin meillä? Hieno kuva:)
VastaaPoistaKoteloitunut aika
VastaaPoistaUpea vastaus haasteeseen. Kuva kannattaa ehdottomasti klikata suuremmaksi!
VastaaPoistaTuo ei varmaan aikaa ajattele, ei ole kiire mihinkään, kunhan menee.
VastaaPoistaHitaasti mutta varmasti eteenpäin, ellei odottamaton tulevassa murskaa matkaa
VastaaPoistaHyvä maastoutuminen... koteloa lukuunottamatta.
VastaaPoistaHIeno kuva. Aika menee tuossa etanamaisen hitaasti..
VastaaPoistaMiettiikohan tuo otus tulevaisuutta?
VastaaPoistaAjankululla on niin erilaiset funktiot eri näkökulmista mitattuina.
VastaaPoistaKaunis kuva.
Hieno kuva, tykkään!
VastaaPoistaKaunis kuva, autonrenkaan jäljet ja etanan matelu, ajan vastakohtaisuuksia....
VastaaPoistaTaas ihmettelen, miten osaat näin vaikeisiin haasteisiin keksiä noin hienon aiheen. Mulla lyö tyhjää jo pelkästään kun luen tuon tekstin. Hieno oivallus.
VastaaPoistaMahtava kuva ja ajatus sen takana: auton jäljet, ehkä kaahaajan, teknisen ja lujaa kulkevan ihmisen kuitenkin. Ja sen päällä etana, tuo kuuluisa zeniläinen, jolla ei ole kiire mihinkään.
VastaaPoistaAika levollista :)
VastaaPoista"Näytä, onko huomenna...!"
VastaaPoistaHienosti huomaamaton ja hitaudestaan kuulu, kuin aika joutuisuudestaan.
Hieno kuva haasteeseen. Näitä "asuntosäästäjiä" meillä matelee kesäisin ja varsinkin sateen jälkeen ihan liiankin paljon.
VastaaPoista